Eri-ikäisiä,
pieniä aivan elämänsä alussa, hyvin vanhoja pitkän matkan kulkeneita, myös jo
nuorena elämää paljon kokeneita. Erilaisuuden määrää on mahdoton ymmärtää,
mutta sen myöntäminen on tavoiteltavaa. Kaikki ovat jotenkin hiukan
salatustikin omiansa - me osaamme yllättää itsemmekin. Olemme vangittuna
matkaan tässä kauniita asioita täynnä olevassa maailmassa. Tälle matkalle
kaipaamme ja tarvitsemme toisiamme kuin valoa liikkuessamme pimeässä yössä. On
Vaikeaa uskaltaa kohdata ihmisten pelot ja ahdistukset. Erityisen haastavaa on
lasten ja nuorten, joskus hyvinkin vaikea ja tunteikas, nopea kasvu.
Vanhemmat
ovat vahvasti haastettuina useinkin ymmällään, tämä on yhteistä matkaa ja
kasvua. Kaikki kasvattajat joutuvat kohtaamaan syytöksiä, joiden avulla nuori
raivaa tilaa ympärilleen. Osa syytöksistä, joita heitetään kohdattavaksi, ovat
kokolailla hurjia: ”pilaat elämäni” tai ”kaikki muutkin tekevät tai saavat
jotain erityisen merkittävää”. Kielen käyttö on provosoivaa, rumaa ja ylittää
monia rajoja. Ilmaisee vihaa, pettymystä, syvää hämmennystä, aggressiota.
Nuoret osaavat aukoa vanhempien haavoittuvat kohdat esiin. Syntyy ikäviä
ahdistavia tilanteita ja ihmissuhdesolmuja. Aikuisten tehtävä on asettaa rajoja
elämään, ihan turvallisuuden takia.
Ongelmana on oivaltaa, milloin tulisi vain ottaa vastaan. Järkälemäiset oikeassa olemiset eivät juurikaan saa aikaan muuta kuin mitä suuret kivet yleensä – murskaavat. Opastajina, vihjeinä siitä mitä tässä prosessissa tapahtuu, voivat olla omat tunteet. Kun tuntee tai kokee menettävänsä yhteyden, on rajalla. On tullut hetki antaa aikaa, hakea esiin hiukan kärsivällisyyttä. Tarvitsemme tukea ja voimaa lähellä olevilta, kuunnella ja ymmärtää, että kaikki mitä toisesta tulee esiin, on jotain, joka etsii vastaanottajaa. Tarvitaan viisautta, ovelaa nöyryyttä ja rohkeutta. Aseta rajaa, mutta älä loukkaa. Rajan asettamisen taito on kaikille tärkeä. Se suojaa meitä tilanteissa, joissa meille on tapahtumassa jotain, jonka haluamme välttää. Sen taidon avulla ei ole vietävissä. Elämän usko, sisäinen halu kasvaa, saa ihmisen lapset vaikka väkisin etsimään elämää, joka on oma.
Aika
ratkaisee usein ongelmia. Kun rakennetaan elämästä kyllin turvallista, jotta
aika voi tehdä tehtävänsä. Ajalla on monta tehtävää, sen kanssa syntyy uutta.
Kun koittaa aika jolloin ilo ja kiintymys on hämmentävästi läsnä, jotenkin
sinussa kiinni, paljastu. Anna kokemuksesi ja tunteittesi näkyä. Anna tilaisuus
yhteiselle kokemiselle ja tie lähellesi aivan lahjaksi. Tulee hetki, jolloin
siltä tieltä kuuluvat askeleet, jotka tulevat luoksesi.
Epäonnistuminen
ja häpeä, pelko ovat kaikille tuttuja, mutta niitä piilotellaan. Pelko voi suojella.
Epäonnistumisen pelko voi pysäyttää, jolloin ajasta tulee vihollinen. Katkeruus
ja kuvitelmat menetetystä osaavat halvaannuttavasti täyttää mielen. Elämän
tulisi olla lopulta täyttymystä, vastakohtana tyhjyyteen katoamiselle. Aitous
on tärkeämpää kuin erilaiset roolit ja tehtävät joita meillä on. Sitä voi
kasvattaa ja tarkastella vaikka illalla nukkumaan mennessä.
Päästä irti,
hyppää vaikka aristaa.
Elämä täytyy
elää asia kerrallaan,
tulossa ovat
päivät jolloin
elämä ei
enää ole lupaus
vaan taakse
jäävä
tarina,
kohtalo
täyttymys.
Maailmassa
tapahtuu paljon asioita, joita en haluaisi nähdä, tapahtumia, jotka opettavat
ja tunkevat pelkoa ihan lähelle, sisälle minuun. Matkalla on mukana ihmisiä,
jotka tahtovat horjuttaa tätä minulle tärkeää elämää. Näen kuvia sodista,
ihmisistä, joiden ideat ovat tappavia ja alistavia. Ja jotka uskovat olevansa
oikeassa.
En tahtoisi
unohtaa sitä, mikä tekee minut onnelliseksi. Ilo katoaa elämästä niin herkästi.
Juha
Westerlund
Nuorisotyöntekijä, erityispalvelut
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti