Välilehdet

tiistai 30. syyskuuta 2014

Viisautta, ovelaa nöyryyttä ja rohkeutta


Eri-ikäisiä, pieniä aivan elämänsä alussa, hyvin vanhoja pitkän matkan kulkeneita, myös jo nuorena elämää paljon kokeneita. Erilaisuuden määrää on mahdoton ymmärtää, mutta sen myöntäminen on tavoiteltavaa. Kaikki ovat jotenkin hiukan salatustikin omiansa - me osaamme yllättää itsemmekin. Olemme vangittuna matkaan tässä kauniita asioita täynnä olevassa maailmassa. Tälle matkalle kaipaamme ja tarvitsemme toisiamme kuin valoa liikkuessamme pimeässä yössä. On Vaikeaa uskaltaa kohdata ihmisten pelot ja ahdistukset. Erityisen haastavaa on lasten ja nuorten, joskus hyvinkin vaikea ja tunteikas, nopea kasvu.

Vanhemmat ovat vahvasti haastettuina useinkin ymmällään, tämä on yhteistä matkaa ja kasvua. Kaikki kasvattajat joutuvat kohtaamaan syytöksiä, joiden avulla nuori raivaa tilaa ympärilleen. Osa syytöksistä, joita heitetään kohdattavaksi, ovat kokolailla hurjia: ”pilaat elämäni” tai ”kaikki muutkin tekevät tai saavat jotain erityisen merkittävää”. Kielen käyttö on provosoivaa, rumaa ja ylittää monia rajoja. Ilmaisee vihaa, pettymystä, syvää hämmennystä, aggressiota. Nuoret osaavat aukoa vanhempien haavoittuvat kohdat esiin. Syntyy ikäviä ahdistavia tilanteita ja ihmissuhdesolmuja. Aikuisten tehtävä on asettaa rajoja elämään, ihan turvallisuuden takia.


Ongelmana on oivaltaa, milloin tulisi vain ottaa vastaan. Järkälemäiset oikeassa olemiset eivät juurikaan saa aikaan muuta kuin mitä suuret kivet yleensä – murskaavat. Opastajina, vihjeinä siitä mitä tässä prosessissa tapahtuu, voivat olla omat tunteet. Kun tuntee tai kokee menettävänsä yhteyden, on rajalla. On tullut hetki antaa aikaa, hakea esiin hiukan kärsivällisyyttä. Tarvitsemme tukea ja voimaa lähellä olevilta, kuunnella ja ymmärtää, että kaikki mitä toisesta tulee esiin, on jotain, joka etsii vastaanottajaa. Tarvitaan viisautta, ovelaa nöyryyttä ja rohkeutta. Aseta rajaa, mutta älä loukkaa. Rajan asettamisen taito on kaikille tärkeä. Se suojaa meitä tilanteissa, joissa meille on tapahtumassa jotain, jonka haluamme välttää. Sen taidon avulla ei ole vietävissä. Elämän usko, sisäinen halu kasvaa, saa ihmisen lapset vaikka väkisin etsimään elämää, joka on oma.

Aika ratkaisee usein ongelmia. Kun rakennetaan elämästä kyllin turvallista, jotta aika voi tehdä tehtävänsä. Ajalla on monta tehtävää, sen kanssa syntyy uutta. Kun koittaa aika jolloin ilo ja kiintymys on hämmentävästi läsnä, jotenkin sinussa kiinni, paljastu. Anna kokemuksesi ja tunteittesi näkyä. Anna tilaisuus yhteiselle kokemiselle ja tie lähellesi aivan lahjaksi. Tulee hetki, jolloin siltä tieltä kuuluvat askeleet, jotka tulevat luoksesi.
Epäonnistuminen ja häpeä, pelko ovat kaikille tuttuja, mutta niitä piilotellaan. Pelko voi suojella. Epäonnistumisen pelko voi pysäyttää, jolloin ajasta tulee vihollinen. Katkeruus ja kuvitelmat menetetystä osaavat halvaannuttavasti täyttää mielen. Elämän tulisi olla lopulta täyttymystä, vastakohtana tyhjyyteen katoamiselle. Aitous on tärkeämpää kuin erilaiset roolit ja tehtävät joita meillä on. Sitä voi kasvattaa ja tarkastella vaikka illalla nukkumaan mennessä.

Päästä irti, hyppää vaikka aristaa.
Elämä täytyy elää asia kerrallaan,
tulossa ovat päivät jolloin
elämä ei enää ole lupaus
vaan taakse jäävä
tarina, kohtalo
täyttymys.

Maailmassa tapahtuu paljon asioita, joita en haluaisi nähdä, tapahtumia, jotka opettavat ja tunkevat pelkoa ihan lähelle, sisälle minuun. Matkalla on mukana ihmisiä, jotka tahtovat horjuttaa tätä minulle tärkeää elämää. Näen kuvia sodista, ihmisistä, joiden ideat ovat tappavia ja alistavia. Ja jotka uskovat olevansa oikeassa.
En tahtoisi unohtaa sitä, mikä tekee minut onnelliseksi. Ilo katoaa elämästä niin herkästi.

Juha Westerlund

Nuorisotyöntekijä, erityispalvelut

maanantai 29. syyskuuta 2014

Nuoren tarina: nuorisotyön asiakkaana

Isabellan tarina

Isabella* on nyt 17-vuotias. Noin vuosi sitten Isabella tapasi nuorisotyöntekijän ensimmäisen kerran. Erityispalveluiden nuorisotyöntekijästä oli määrä tulla Isabellan uusi tukihenkilö. Isabellalla oli ollut jo pitkään kotona äidin kanssa riitaa ja erimielisyyksiä. Kahdenkeskisistä keskusteluista ei ollut tulla mitään, useimmiten kaikki päättyi huutoon ja riitelyyn. Peruskoulussa koulu ei ollut kiinnostanut vähääkään ja kuvioihin tulivat kaikennäköiset rötöstelyt. Lundi ja kaverit vetivät puoleensa. - ”Istuttiin ja juotiin mäfää, koulu ei olis voinu vähempää kiinnostaa.” Tilanne oli kriisiytynyt ja Isabella joutui muuttamaan kiireellisellä sijoituksella turvakotiin. 

Sosiaalitoimi määräsi nuorelle tukihenkilön. Isabella tapasi ensimmäistä tukihenkilöään sovitusti, mutta ei kokenut luottavansa aikuisiin ylipäätään, saatikka viranomaisiin. Sijoitukseen päätyminen teki kipeää ja syitä kotoa pois joutumiselle oli vaikeaa ymmärtää. Sosiaalityöntekijät tuntuivat Isabellan mielestä kusipäiltä eikä aitoa avoimuutta syntynyt. Isabellan kotiuduttua hän ei halunnut jatkaa sosiaalityön kautta tulleen tukihenkilön tapaamista eikä halunnut uuttakaan viranomaista elämäänsä. Tuki ensimmäisen tukihenkilön kanssa päättyi. Myöhemmin nuorisotyöntekijän kanssa keskustelussa esille nousee myös sosiaalityöntekijöiden halu auttaa nuorta, mutta rajoittamistoimenpiteiden seurauksena nuoren tunteet voivat olla tällaisia, vaikka niille tunteille ei olisikaan perustetta.



Äiti kuitenkin toivoi, että Isabella ottaisi uuden tukihenkilön ja puhuisi edes jonkun kanssa tunteistaan ja mietteistään. Äidin kanssa puhuminen ei onnistunut vieläkään. Isabella myöntyi tähän, mikäli tuki tulisi nuorisotyöstä. Nuorisotyöntekijät tuntuivat haluavan hyvää nuorelle ja ehdotettu tukihenkilö sattui olemaan jotenkin kaukaisesti Isabellalle entuudestaan tuttu. Palaverissa sosiaalitoimen ja nuorisotyöntekijän kanssa Isabella koki edelleen olevansa pakotettu uuden tukihenkilön ottamiseen. Tapaamisessa sovittiin, että nuorisotyöntekijä ja Isabella tapaavat viisi kertaa, jonka jälkeen katsotaan onko jatkolle tarvetta tai halua. 

Ensimmäisissä tapaamisissa Isabella oli vihainen ja epäluuloinen koko systeemiä kohtaan. Viiden kerran jälkeen Isabella päätti kuitenkin haluavansa jatkaa nuorisotyöntekijän tapaamista toistaiseksi. Syytä tähän hän ei osannut sanoa. Jonkin ajan jälkeen Isabella koki, että puhuminen aikuiselle alkoi tuntua luontevammalta ja helpotti oloa. Tapaamiset ovat jatkuneet tukihenkilönä toimivan nuorisotyöntekijän kanssa tähän päivään asti. Edelleen tapaamiset saattavat alkaa kiukuttelulla, mutta ”sitten ruvetaan toimii, pitää vähän näyttää mieltään ja sitten voi rentoutuu.” -Isabella sanoo. Nuorisotyöntekijä vastaa kiukuttelun olevan ihan ok. Tunteiden näyttäminen kertoo luottamuksesta.

Isabella koki huomaamattaan myös tilanteen kotona rauhoittuneen. Syytä rauhoittumiselle on vaikeaa sanoa. Nyt on poikaystävä, työ, koulu ja tukihenkilö ja enemmän ikää. Riehuminen ja rötöstely ei tunnu enää samalla tavalla kiinnostavalta. Kunnianhimo on kasvanut ja halu pärjätä elämässä omillaan on vahvistunut. Peruskoulun jälkeen Isabella pääsi opiskelemaan alaa, joka ei ollut ensimmäisenä vaihtoehtona hänen toivelistallaan. Tästä huolimatta Isabella käy koulua tunnollisesti. Peruskoulussa poissaoloja oli lukukaudessa 300, nyt niitä oli edellisenä vuonna 14. Isabella vastaa kysyttäessä, mikä tähän on syynä: ”Kun olen jotain päättänyt tehdä, teen sen myös kunnolla.” Nuorisotyöntekijä huikkaa, että on aika alkaa vähentää tapaamisia, Isabella alkaa pärjätä omillaan.

*Nuoren nimi muutettu

Nuorisotyötä ennen, nyt ja tulevaisuudessakin - Ungdomsarbete förr, nu och i framtiden

Nuorisotyötä ennen, nyt ja tulevaisuudessakin

Olen iloinen ja samalla koen suurta ammattiylpeyttä siitä, että nuorisotyö nostetaan kansallisesti esille tällä Allianssin koordinoimalla #Hupparikansan puolella teemaviikolla 29.9. – 5.10.2014.

Nuorisotyöllä on jo pitkät perinteet Suomessa. Varhaisimpia toimijoita olivat 1800-luvun lopulla kristilliset nuorisojärjestöt. Muita nuorisotyön pioneereja olivat muun muassa raittiusliikkeet ja partiojärjestö (Nuorisotiedon kirjasto).

Vuonna 1946 aloitti ensimmäinen kunnallinen päätoiminen nuorisonohjaaja työnsä Hausjärvellä (Nuorisotyön vuosikymmenet kirja). 1948 perustettiin Porvoon kaupungissa nuorisolautakunta. Nuorisokellari (silloinen nuorisotila) aloitti toimintansa vuonna 1962 Porvoossa.  Porvoon maalaiskunnassa aloitti ensimmäinen nuoriso-ohjaaja vuonna 1970. Nuorisosihteerin virat perustettiin 1973 niin Porvoon kaupungin kuin maalaiskunnan puolelle.


Työtämme ohjaa nuorisolaki.  Laki kuntien nuorisotyöhön tuli voimaan 1973. Nykyisen nuorisolain (2006) tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen.
Parhaillaan nuorisolakia uudistetaan. Tavoitteena on ajantasaistaa nuorisolain sisältöä vastaamaan nuorisotyön ja – toimen tämänhetkisiä ja tulevaisuuden tarpeita. Uusi laki astuu voimaan 2016 vuoden alussa. Saa nähdä muuttuuko laissa määritelmä nuoren iästä, kun se nyt on alle 29-vuotiaat?!

Mistä kaikesta nuorisotyöntekijöiden työ sitten koostuu? Nuorisotyöntekijän toimintakenttä on laajentunut merkittävästi. Työntekijät työskentelevät nuorisotiloissa, kouluissa, kadulla, kahviloissa, metsissä ja yhä lisääntyvässä määrin myös netissä.
Järjestämme leirejä, retkiä, kerhoja, tapahtumia, bändi-iltoja ja discoja. Pidämme teematunteja, ryhmäytymispäiviä, vanhempainiltoja sekä päivystämme kaduilla. Yksinkertaisimmillaan juttelemme, pelaamme biljardia ja pingistä, leivomme, pelaamme ja kuuntelemme. Kannustamme nuoria osallistuman sekä vaikuttamaan heidän kannaltaan tärkeisiin asioihin. Tuemme nuoria rinnalla kulkien ja saattaen, valistaen ja neuvoen sekä välillä saarnatenkin mutta kannustaen.  Ei siis voi sanoa, että työ olisi yksitoikkoista!

Tärkeimpänä työvälineenä on työntekijä itse, omana persoonanaan, omaamallaan ammattitaidollaan.  Aikuisen läsnäolo ja huomio on nuorelle tärkeää. Mielestäni jokaisella nuorella pitäisi olla ainakin yksi aikuinen henkilö vanhempien lisäksi kehen voi luottaa ja kuka on saatavilla kun aikuisen tarve iskee. Ja uskon, että nuorisotyöntekijä on monelle nuorelle juuri se aikuinen!

Sitä ei pidä unohtaa, että meidän lisäksemme, hyvässä yhteistyössä tekevät nuorisotyötä lukuiset nuoriso- liikunta – ja kulttuuriyhdistykset. Arvokasta nuorisotyötä tekevät myös kylä- ja vanhempainyhdistykset, vapaaehtoisten ylläpitämät toimintaryhmät, nuorten oma-aloitteista toimintaa unohtamatta. Tärkeää on myös yhteistyö muiden nuorten parissa toimivien aikuisten kanssa; koulujen henkilökunta, sosiaali-ja perhepalvelut sekä lukuisat muut viranomaiset.  Ilman hyvää ja rakentavaa yhteistyötä ei syntyisi hyvää nuorisotyötä tässä kaupungissa!

Muistan, kun eräs nuori nuorisotilassa kysyi työurani alussa, että missä minä olen töissä silloin kun en ole nuorisotilassa pelaamassa biljardia ja leipomassa heidän kanssaan? Niinpä niin, kyllä tämä on ihan oikea työ ja oikea ammatti! On hienoa, että ammattialan arvostus ja tunnettavuus on lisääntynyt.  Nykyään nuorisotyötä voi jo opiskella monipuolisesti useassa oppilaitoksessa Suomessa.  Nuorisotyön ammattipätevyyden voi suorittaa joko opistoasteella tai korkeakouluissa (AMK ja YAMK). Ensimmäiset koulutuksen saaneet nuorisonohjaajat valmistuivat Suomessa vuonna 1948.

Tänään Porvoon nuorisopalveluissa työskentelee minun lisäkseni 24 nuorisotyön ammattilaista eri työnkuvin. Koko sydämelläni voin sanoa, että Porvoossa työskentelee mahtavia ja osaavia Hupparikansan aikuisia, joiden kanssa on ilo työskennellä!

Nuorisotyöterveisin,
Nina Siltakorpi
Nuorisotyön koordinaattorina Porvoon kaupungin nuorisopalveluissa.

nuorisotyön koordinaattori Nina


Ungdomsarbete förr, nu och i framtiden

Jag är glad och känner samtidigt stor yrkesstolthet över att ungdomsarbetet lyfts fram på riksomfattande nivå med temaveckan #Hupparikansan puolella 29.9–5.10.2014, vilken koordineras av Allianssi.

Ungdomsarbetet har lång tradition i Finland. De tidigaste aktörerna var de kristna ungdomsföreningarna i slutet av 1800-talet. Andra pionjärer inom ungdomsarbete var bland annat nykterhetsrörelsen och scouterna (Biblioteket för ungdomsforskning).

År 1946 började den första kommunala heltidsanställda ungdomsledaren sitt arbete i Hausjärvi (boken Nuorisotyön vuosikymmenet). År 1948 inrättades en ungdomsnämnd i Borgå stad. Ungdomskällaren (den dåvarande ungdomslokalen) inledde sin verksamhet 1962. I Borgå landskommun började den första ungdomsledaren sitt arbete år 1970. År 1973 inrättades tjänster som ungdomssekreterare både i Borgå stad och i Borgå landskommun.

Vårt arbete styrs av ungdomslagen. En lag om kommunernas ungdomsarbete trädde i kraft 1973. Syftet med den nuvarande ungdomslagen (2006) är att stödja de ungas utveckling och självständighetsprocess, främja ett aktivt medborgarskap hos de unga och stärka deras sociala identitet samt förbättra de ungas uppväxt- och levnadsvillkor. Syftet ska uppnås med utgångspunkt i gemenskap, solidaritet, likställdhet och jämlikhet, kulturell mångfald och internationalism, sunda levnadsvanor samt respekt för miljön och livet.
Man håller på att revidera ungdomslagen. Målet är att uppdatera ungdomslagens innehåll så att den motsvarar de nuvarande och framtida behoven hos ungdomsarbete och ungdomsväsendet. Den nya lagen träder i kraft i början av 2016. Få se om definitionen av åldern på unga ändras i lagen, då definitionen nu är under 29-åriga?!

Vad allt hör till ungdomsarbetarnas arbete? Ungdomsarbetarens arbetsområde har utvidgats betydligt. Vi arbetar i ungdomslokaler, i skolor, på gator, i kaféer, i skogar, och i allt större utsträckning också på webben.
Vi ordnar läger, utflykter, klubbar, evenemang, bandkvällar och discon. Vi håller tematimmar, gruppbildningsdagar, föräldrakvällar och vi håller jour på gatorna. Vi gör vanliga saker som att prata, spela biljard och pingis, baka, spela och lyssna. Vi uppmuntrar unga att delta och påverka i frågor som är viktiga för dem. Vi stöder de unga genom att gå vid deras sida och följa dem, upplysa dem och ge råd till dem, ibland kanske vi tjatar men uppmuntrar också.  Man kan alltså inte säga att arbetet är enformigt!

Det viktigaste arbetsredskapet är den anställda själv, som sin egen person, med sin egen yrkeskunskap. En vuxens närvaro och uppmärksamhet är viktigt för unga. Jag tycker att alla unga borde ha åtminstone en vuxen, förutom föräldrarna, som de kan lita på och som är tillgänglig då man behöver en vuxen. Och jag tror att en ungdomsarbetare är just den vuxna för många ungdomar!

Man ska inte glömma att ungdomsarbete utförs, förutom av oss, också av många ungdoms-, idrotts- och kulturföreningar i gott samarbete. Också bya- och föräldraföreningar samt verksamhetsgrupper som ordnas av frivilliga gör ett värdefullt ungdomsarbete, för att inte glömma den verksamhet som sker på ungdomarnas eget initiativ. Viktigt är också samarbetet med andra vuxna som arbetar med unga: anställda vid skolor, social- och familjetjänster, samt åtskilliga andra myndigheter.  Utan ett bra och konstruktivt samarbete skulle det inte finnas bra ungdomsarbete i den här staden.

Jag kommer ihåg då en ung person en gång frågade av mig i en ungdomslokal, var jag jobbar då jag inte är i ungdomslokalen och spelar biljard och bakar med dem? Men det här är nog ett riktigt jobb och ett riktigt yrke! Det är fint att branschen har blivit mera känd och uppskattad. Nuförtiden kan man redan studera ungdomsarbete mångsidigt vid flera läroanstalter i Finland. Man kan få yrkeskompetens inom ungdomsarbete antingen på institutnivå eller i högskola (YH och HYH). De första utbildade ungdomsledarna fick sin examen i Finland 1948.


I dag arbetar förutom jag 24 andra professionella inom ungdomsarbete vid Borgå ungdomstjänster med olika arbetsuppgifter. Jag kan med hela mitt hjärta säga att i Borgå arbetar fantastiska och kunniga personer, som det är en glädje att arbeta med!

Hälsningar från ungdomsarbetet,

Nina Siltakorpi
ungdomsarbetskoordinator vid Borgå stads ungdomstjänster

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Pelitoimintaa kehittämässä



Skibboa, Unoa, Rummikubia, Lolia, Fifaa vai jotain ihan muuta…


Porvoon nuorisopalvelut on pikkuhiljaa alkanut hyödyntämään pelitoimintaa nuorisotyön muotona suunnitelmallisemmin. Nuorisotiloilla on jo kauan ollut lauta- ja korttipelien lisäksi pelikonsoleita nuorten käytössä. Viime vuonna Verkkotyön kehittämishankkeen myötä nuorisotiloille saatiin hommattua myös peliläppärit.

Nuorisotiloilla on järjestetty viime vuosina myös erilaisia pelitapahtumia, osa niistä koko perheelle. Toiminta on ollut pelikonsoli ja lauta- ja korttipeli pohjaista. Nyt Zentrassa on järjestetty kahdet ZentraLanit. Lan-tapahtumat on järjestetty yhdessä nuorten toimintaryhmän, Porvoon Pelaajat, kanssa. Aktiiviset nuoret saivat Lan-toiminnan alulle nuorisopalveluissa! Kiitos ja kunnia siitä heille, me olemme olleet mukana mahdollistamassa toimintaa. Haaveena/suunnitelmissa on koko viikonlopun kestävät lanit Porvoossa. Tällä hetkellä etsitään sopivia tiloja ja odotellaan, että nuoret saisivat rekisteröityä oman toimintaryhmänsä. Jos olet kiinnostunut tällaisen toiminnan järjestämisestä, niin ota yhteyttä, pääset varmasti mukaan porukkaan.

Zentra-Lanit v.2013




Pelaamiseen liittyy monenlaisia lieveilmiöitä, joista varsinkin negatiiviset pääsevät usein ’’suuriin otsikoihin’’. Meidän tavoitteenamme on kuitenkin tukea tervettä ja kehittävää nuorten harrastustoimintaa, pelaamista, mahdollistamalla sitä sen eri muodoissa. Nuorisotila Zentraan on esimerkiksi valmisteilla Pelihuone,  jonne tulee näillä näkymin 2 PS3 konsolia ja yksi PS4 konsoli.  Tilassa on tarkoitus aloittaa syksyn aikana Peli-klubi toiminta, jossa kokoonnutaan yhdessä pelaamaan, keskustellaan pelaamisesta ja tehdään ehkä jopa omia pelivideoita nuorisopalveluiden Youtube-kanavaan. Lisäksi järjestämme jatkossakin pelitapahtumia, joihin vanhemmillakin on mahdollisuus osallistua. Näissä tapahtumissa pyrimme tuomaan esille pelaamiseen liittyviä hyviä puolia ja oikaisemaan vanhempien ja nuortenkin mahdollista väärää tietoa pelaamisesta. Lan-tapahtumia on myös tarkoitus järjestää jatkossakin nuorisotilalla. Myös koulujen vanhempainillat on hyvä mahdollisuus meille lisätä vanhempien tietoisuutta nuorten pelitoiminnasta.

Ideoita toiminnan ja hankintojen suhteen otetaan mielellään vastaan jatkossakin. Pelihuoneelle pitäisi myös keksiä joku mahtava nimi, ehdotuksia?



tulevan pelihuoneen maalaushommia



Nuorisotyöntekijä Miika Koistinen

https://www.facebook.com/porvoonnuorisopalvelutMiika
Nuorisotila Zentra

lauantai 20. syyskuuta 2014

Maskiharjoitusta Halloweenia varten.. Creepy!


”Lapsi on terve kun se leikkii, sairas kun se ei osaa lopettaa ja nuorisotyöntekijä kun sille maksetaan siitä”.
Tämän fiksun lauseen tokaisi Teija eräänä maanantai aamupäivänä kädet ”verisinä”…….
Nuorisotiloillahan tunnetusti otetaan huomioon toiminnassa niin isänpäivät, joulut, ystävänpäivät ym. lähestyvät juhlapyhät ja tapahtumat. Aina saa miettiä päänsä puhki mitä uutta sitä keksisi vuoden mittaan, millä näitä päiviä piristäisi ja miten se näkyisi tilatyössä ja millä näiden päivien tärkeyttä korostaisimme lapsille ja nuorille. Yksi haastavimmista ja mielikuvituksellisimmista päivistä on Halloween! Siihen saa sisältymään niin paljon kaikenlaisia kauheuksia, se on se päivä vuodesta kun kaikki saavat ihan luvalla ”pelätä” ja kauhistella. Ja se on se päivä vuodesta, kun ainakin nuorisotilatyöntekijät saavat laittaa itsensä likoon oikein kunnolla!
Näin siis tänäkin vuonna. Gammelbackan Kertsiltä tuli toive saada opastusta ”feikkihaavojen” tekoon. Täällä Kevätkummun Nuokallahan tutustuimme haavojen saloihin jo viime vuonna, joten lupasimme pitää pienen opastuksen aiheesta maanantaina 8.9. Ja voi jestas sitä nuorisotyöntekijöiden riemua, kun rumia ja ällöttäviä haavoja rupesi syntymään! Harjoittelijamme Sessu tosin innostui ehkä vähän liikaakin tekoverellä läträämisestä ja onnistui siinä tohinassa riistämään Suskilta käsikarvatkin :D
Usein kuulee jonkun työntekijän tokaisevan huonosti nukutun yönjälkeen ” Mä oon ihan zombie” ja nyt opituilla taidoilla voidaan syksyn Halloween juhlissa todellakin olla zombeina koko porukka!
Syksyn selkäpiitäkarmivia Halloween-juhlia suunnitellaan Nuokalla ainakin jo ahkerasti. Aiheesta innostuneita nuoria tarvitaan suunnittelu-ja toteutusporukkaan. Mikäli joku tuntee aiheen omakseen niin kannattaa olla yhteydessä nuorisotiloille!
Rupia rapsutellen Satu


Ps. Halloween Discot
Kertsissä ke 29.10. klo 18-20.30
Nuokalla pe 31.10 klo 18-21










tiistai 16. syyskuuta 2014

Nuvan ystäväkuntavierailu Norjassa



Ystäväkuntavierailu 31.8-3.9.2014
Hamar, Norja


Maanantai 1.9.2014
Aamupäivämme alkoi luennoilla, jossa tapasimme kaikki Norjan,
Tanskan, Ruotsin, Islannin sekä Suomen edustajat.
 9.15 oli ensimmäinen luento, jonka piti Bo Könberg Ruotsista,
liittyi Pohjoismaiden terveydenhuoltoon. Luennon aikana
 vertailtiin Pohjoismaiden askukkaiden terveydentilaa sekä eläke-
ja sairaseläkeikää ja paljon muuta.


10.00 alkoi Une Tagenin pitämä luento liittyen hyvinvointiteknologian rooliin terveydenhuollossa. Luento antoi mielenkiintoisen näkökulman siihen miten tätä osaa terveydenhuollosta on kehitetty Norjassa.
11.00 Pääsimme lähtemään paikalliseen kouluun oppaamme kanssa kävelimme kaupungin läpi ja matkalla näimme ja saimme kuulla kaupungista asukkan näkökulmasta saimme myös tietoa ala-asteesta, jonka oppilaat ovat 6-13 vuotiaita ja Norjassa siis myös esikoulu lasketaan mukaan koululuokaksi.


Matkamme päätepysäkki oli yläkoulua ja lukiota vastaava koulu, jossa oli huimat 1300 oppilasta. Saimme nauttia Norjalaisesta koululounaasta, joka maksoi 40kr. Pääsimme istumaan koulunoppilaiden kanssa samaan pöytään ja keskustelimmekin kouluruoasta, opiskelusta, sosiaalisesta mediasta ja paikallisista nähtävyyksistä. Meitä tietenkin eniten yllätti ja ihmetytti maksullinen kouluruoka ja heitä taas meidän ilmainen kouluruoka. Ruokailuhetki oppilaiden kanssa meni nopeasti ja oli varmasti yksi reissumme antoisimpia hetkiä.

 Ruokailun jälkeen esitteli opettaja lyhyesti meille palan suuresta koulusta. Oli hienoa huomata, että noin 1300 oppilasta 180 opettajaa + tietenkin suuri henkilökunta tulivat niin hyvin toimeen ja tunnelma koulussa oli erittäin mielyttävä ja kaikki toimi ja kaaoksesta ei ollut minkäänlaisia merkkejä. Tilat olivat modernit, puhtaat ja avarat, tilaa oli siis kaikille tarpeeksi.




12.45 meidät saatettiin MAXI-ostoskeskukselle josta suunnistimme takaisin Hotellille ja seuraavaan työryhmään. Työryhmässä keskityttiin nimenomaan nuoriin ja Nuorisovaltuustoihin, joten se oli varmasti meille yksi antoisimmista työryhmistä. Norjaa, ruotsia, suomea ,tanskaa ja välillä islantia siinähän me sitten keskusteltiin jokainen omalla äidinkielellään tosin suomea ei puhuttu. Työryhmät olivat hyvin antoisia ja totesimme, että Porvoon tapa toimia nuorten ja Porvoon Nuorisovaltuuston kanssa on paljon edellä muita maita. Erityisesti Nuorisovaltuuston vaikutusmahdollisuudet ja toiminta on paljon edellä muita Pohjoismaita, joka on tietenkin ilo huomata. Erityisesti se, että Porvoossa Kaupunki osallistaa nuoria ja yhteistyökanavat on avattu ja niitä käytetään erosi suuresti muiden maiden toimintaan. Saimme siitä erityisen paljon kehuja ja toki kerroimme avoimesti toimintatavastamme, miten Nuorisovaltuustoon päästään mukaan ja mitä asioita käsittelemme kokouksissamme sekä muita tärkeitä asioita. Oli hienoa huomata, että myös muut maat pitävät hienona sitä, että Porvoo on antanut nuorille mahdollisuuden esimerkiksi lautakunta- ja työryhmä paikkojen merkeissä. Ja monet totesivat jopa ääneen, että näin asioiden kuuluisi olla heidänkin maassaan tai kaupungissa.

19.00 Menimme ystäväkuntien yhteiselle illalliselle, jota ennen meillä oli ollut muutama tunti vapaa-aikaa jolloin kiertelimme hieman Hamarissa ja tutustuimme ihanaan kaupunkiin. Illallisella sai Porvoo paljon kehuja siitä, että oli konkreettisesti ottanut nuoria mukaan ja heidän sanojensa mukaan kahden vuoden kuluttua tulee varmasti kaikilla muillakin olemaan nuoria mukana, joten meitä, porvoolaisia pidettiin edelläkävijöinä ja saimme siitä erityiskiitoksen. Illallinen eteni mukavassa juttu seurassa eri ystäväkuntien edustajien kanssa. Illallisella oli myös vahvasti edustettuina Pohjola- Norden yhdistys, joka kertoi, että heidän toiminnassa on suuri pula nuorista ja, että alle 30-vuotiaita ei juurikaan heidän toiminnassaan ole mukana. Toivomme tietenkin, että yhdistys saisi toimintaansa mukaan myös hieman nuorempia saadakseen uusia raikkaita ideoita ja toimintatapoja ja, että iäkkäämmät taitajat voisivat jättää yhdistyksen turvallisin mielin nuorten hoidettavaksi.

Tiistai 2.9.2014
Aamumme alkoi taas luennolla tulevasta kaupunkikierroksesta, jonka jälkeen lähdimme kaupunkikierokselle ihanaan Hamariin. Upea kaupunki, jolla on värikas historia. Kierroksen jälkeen pääsimme tutustumaan upouuteen Kulttuuritaloon, joka oli moderni ja erittäin fiksusti suunniteltu. Kulttuuritalossa yhdistyi niin kirjasto, teatteri, elokuvateatteri, kuin myös musiikki- ja taideopetus unohtamatta ravintolaa, jossa söimme herkullisen lounaan. 

kulttuuritalo


Lounaan jälkeen saimme me nuorisovaltuuston edustajat erityiskohtelua, sillä pääsimme yksityiselle kaupunkikierrokselle paikallisen herran kanssa, joka sisälsi rutkasti tietoa kaupungista. Ensimmäisenä päsimme tutustumaan suureen halliin Vikingaskipeniin, jossa järjestettiin vuonna 1994 Talvi Olympialaiset. Saimme kuulla hallin historiaa sekä kuulla hallintoiminnasta ja lähtiessämme saimme aivan ihanat pipot, jotka ovat meillä parhaillaankin päässä.


Olympialaishallin jälkeen pääsimme tutustumaan Hamarin uimahalliin. Uimahallissa saimme yksityiskierrosen ja laajan kattauksen tietoa. Uimahallissa oltiin myös yhditetty saman katon alle niin itseuimahalli , spa-osasto, kuntosali, sekä fysioterapian vastaanotto. Saimme myös kuulla, että fysioterapeutit käyttävät uimahallin ja kuntosalin tiloja kuntoutuksista. Uimahallin kävijämäärä oli myös huomattava. Noin 1000 kävijää päivässä ja 390 000 vuodessa, joten uimahallia tosiaan käytetään.

Uimahallin jälkeen lähdimme kukkulalle, josta näki koko Hamarin kaupunkialueen hieman toisenlaisesta kulmasta. Viimeisimpänä, muttei kuitenkaan vähäisimpänä pääsimme vielä käymään yhdessä Hamarin jäähallissa, jossa tuolloin parhaillaankin pelasivat pojat jääkiekkoa.


Kaikkien edellä mainittujen paikkojen jälkeen saimme vielä kyydin paikalliseen ostoskeskukseen, jossa vietimme muutaman tunnin vapaa-ajastamme. Palatessamme hotellille päätimme koittaa paikallista bussia ja pääsimme perille. Kannattaa toki ottaa huomioon, että muutaman pysäkin matka (noin 2km) maksoi 35kr, joten aivan ilmaista ei ole julkisilla liikkuminen Hamarissakaan.

Illan päätteeksi menimme vielä hienolle illalliselle mitä upeimmassa seurassa. Rakentavaa keskustelua, hyvää ruokaa, mukavia ihmisiä, siihen oli hyvä lopettaa hieno, kokemuksia ja oppeja sisältävä Hamarin ystäväkuntien vierailu.



Lopuksi pitää vielä nostaa esille, että Porvoo oli ainut kaupunki viidestä, joka oli ottanut nuoret mukaan vierailulle ja sitä pidettiin ainoastaan positiivisena asiana ja kaikki kunnat ja kaupungit vakuuttivat, että kahden vuoden kuluttua kaikilla mailla on mukanaan vähintään 2 nuorta, mikä on tietenkin hienoa. Totuus on kuitenkin se, että jonkun pitää tehdä aloite ja ottaa seensimmäinen askel ja tällä kertaa se oli Porvoo, mikä meistä on tietenkin loistavaa.

Matka on nyt ohi ja kokemuksena näin nuoren näkökulmasta oli matka aivan uskomaton. Lämmin vastaanotto, rakentavaa keskustelua, hienoja ihmisä ja ideoita sekä rutkasti kontakteja, joita pystymme toivottavasti hyödyntämään Porvoossa.

Rebecca Olin & Nea Hjelt






torstai 11. syyskuuta 2014

työssäoppimassa nuorisotilalla: Moi olen Sessu!

Moi olen Sessu (Susanna) ja olen 19vuotias opiskelija Kankaanpäästä. Opiskelen nuoriso- ja vapaa- ajan ohjaajaksi toista vuotta. Olen suurimman osan ajastani Kankaanpäässä, mutta virallisesti asun Porvoossa. Luonteeltani olen ilopilleri, sosiaalinen, aktiivinen, helposti lähestyttävä ja tulen kaikkien kanssa juttuun. Minulla on pitkä pinna, mutta jos suutun en ole pitkävihainen. Yleisesti haluan puhua asiat läpi mahdollisimman pian, ettei jää hampaankoloon mitään :)


Syy miksi olen Kevätkummun Nuokalla on, että olen tutustumassa työelämään ja nuorisotyöhön seuraavat kolme viikkoa. Tarkoitukseni on oppia millaista on nuorisotyöntekijän työkuva ja suunnitella/toteuttaa ohjaajuuden näyttö nuorisotilalla. Näytöllä tarkoitan, että vedän ohjelmaa nuorille, joka arvioidaan.


Odotan innolla näitä seuraavia viikkoja :)




keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Hupparikansan puolella!


Heipparallaa nuorisopalveluista!


Lähdimme mukaan Allianssin haasteeseen #hupparikansanpuolella jonka tarkoituksena on tuoda nuorisotyötä näkyvämmäksi ja kertoa kaikille kuinka arvokasta työtä nuorten parissa tehdään. Lisää kampanjasta voit lukea tästä.


Erityisesti tulevalla nuorisotyön viikolla 29.9. - 5.10.2014 on nuorisotyö esillä valtakunnallisesti monessa muodossaan ja tavoitteena on tehdä nuorisotyötä näkyvämmäksi ja mahdollistaa arvokkaan työn jatkumista vaikuttamalla resurssien säilymiseen nuorisotyössä. Välitämme tietoa nuorisotyöstä päättäjille ja kerromme nuorten ja nuorten kanssa toimivien tarinoita. Näistä asioista varmasti voitte lukea lisää blogista myös nuorisotyön viikolla.


Porvoossakin tulemme tekemään nuorisotyötä näkyvämmäksi ja otamme yhteyttä päättäjiin ja mediaan ja tuomme esiin työtämme nuorisotyöntekijöinä.


Me olemme hupparikansan puolella! Nuorissa on tulevaisuus :)








maanantai 8. syyskuuta 2014

Palataan tunnelmissa vielä kesään...

Nuorisopalvelut järjestivät kesällä paljon erilaisia leirejä. Otetaan katsaus vielä kesään ja kesän tunnelmiin ja kurkataan kuvatunnelmia purjehdusleiriltä. 

Kesä 2014 sujui vauhdikkaasti ja paljon erilaista ehdittiin yhdessä touhuta. Alla kuvia merellisissä tunnelmissa purjehtimasta ja Kaunissaaren reissulta tyttöjen ja poikien pienryhmien kanssa.


Olikohan nuorisotyöntekijä Masa merisairas kesken reissun? :D


välillä navigoitiin ja tarkasteltiin sijaintia






perjantai 5. syyskuuta 2014

Kauppislaisetkin tutustuivat toisiinsa Zentrassa


Moikkis

Point Collegen oppilaat "kauppislaiset" kävivät myös tutustumassa toisiinsa ja nuorisopalveluiden tiloihin. Yhdessä fiilisteltiin vielä mennyttä kesää ja kerrottiin itsestämme toisillemme. Tutustumiskerran tavoitteenahan on tutustua toisiinsa ja pitää yllä hyvää ryhmähenkeä, jotta opiskelukin sujuisi hyvässä hengessä. Tauon paikalla pelattiin myös korttia ja hörppästiin kahvia.

Iloista porukkaa tämäkin ryhmä ja ihana tavata hiukan vanhempia opiskelijoita seiskapäivien jälkeen :)



- Merja