Välilehdet

torstai 28. helmikuuta 2019

Talviloma 2019 Kertsissä





Viime viikolla koululaiset viettivät talvilomaa. Gammelbackan nuorisotila Kertsi oli auki ja ohjelmassa oli monenlaista toimintaa.


Maanantaina olimme auki klo 12-20 ja heti iltapäivällä suuntasimme Peipon koulun jumppasaliin pelaamaan kaupunkisotaa ja jalkapalloa. Mukana oli noin 20 poikaa, mutta ei yhtään tyttöä! Kertsiin tytötkin löysivät myöhemmin ja kävijöitä päivän aikana oli nelisenkymmentä. Iltapäivä ja ilta sujuivat pleikkaria, lautapelejä ja biljardia pelaten sekä tietysti musiikkia kuunnellen

Tiistai alkoi seinäkiipeilyllä. Perhekiipeilyssä kaikilla oli mahdollisuus tulla kiipeilemään, siis myös aikuisten ja pienempien lasten. Kiipeilijöitä oli yhteensä noin kymmenen, mutta he olivat ahkeria ja jokainen heistä kiipesi monta kertaa. Jokainen koetteli omaa rohkeuttaan ja useimmat kipusivatkin aina kattoon saakka. Seinän korkeus on kuitenkin lähes 7 metriä, joten rohkeutta tosiaan tarvitaan vaikka valjaat ja osaavat varmistajat takaavatkin turvallisuuden. Tekstaripalstalla saimme kiitostakin, se lämmittää aina mieltä. Kiitokset siitä! Iltapäivä oli aika hiljainen, mutta hauskaa oli silti.

Keskiviikkona avasimme ovet taas kello 12. Iltapäivän lopuksi aloimme lasten ja nuorten kanssa leipomaan sämpylöitä ja tekemään kasvissosekeittoa. Tarkoituksena oli, että lapset ja nuoret olisivat voinen kutsua huoltajiaankin syömään, mutta kutsut taisivat jäädä matkalle. Yhteinen ruokailu kuitenkin sujui mukavasti ja varsinkin sämpylät tuntuivat maistuvan. Kasvissosekeitto oli todella hyvää! Illalla tytöt innostuivat pelaamaan pleikkarilla tanssipeliä. Muuten ilta meni jutellessa ja pelaillessa.



Torstain ohjelmaan oli suunniteltu askartelua. Välillä, niin nytkin, käy kuitenkin niin että ketään ei kiinnosta meidän suunnittelemat jutut. Ideat ovat usein meidän mielestä aivan mahtavia, mutta juuri sinä päivänä ne nyt syystä tai toisesta ei sitten innosta ketään… tai voihan se tietysti olla, että ne ideatkaan ei aina ole niin siistejä. No, kaikesta huolimatta iltapäivä meni mukavasti.



Perjantain teemana oli pelaaminen. Iltapäivällä pelattiin pleikkaria ja lauta- sekä korttipelejä. Lapset ja nuoret tykkäävät pelata lautapelejä, kun niitä on esillä ja aikuiset (nuorisotyöntekijät) lähtevät mukaan pelaamaan. Illalla myös huoltajilla oli mahdollisuus tulla Kertsiin pelaamaan yhdessä lasten kanssa, kun vietimme koko perheen peli-iltaa. Muutama aikuinen paikalle uskaltautuikin yhdessä lastensa kanssa. Illalla alkoi myös Kertsi-LAN tapahtuma, johon kokoontui 10 nuorta pelaamaan. Osalla oli mukana pelikonsoli ja osalla oma tietokone. Tapahtuma kesti yön yli lauantaiaamuun asti.Yhteensä viikon aikana Kertsissä oli toimintaa 47 tuntia ja käyntikertoja noin 170. Viikko oli mukava ja lapset ja nuoret olivat hyväntuulisia. Enemmänkin porukkaa meidän tiloihin toki olisi mahtunut, mutta hyvä näinkin.






Kiitokset kaikille mukana olleille, oli hauska viikko.
Nuorisotyöntekijä Miika Koistinen

keskiviikko 27. helmikuuta 2019

Talviloman lanit


Talvilomalla Kamppulan nuorisotila Kertsissä oli paljon erilaista toimintaa. Kertsin talviloma huipentui laneihin, jotka pidettiin perjantai ja lauantai välisenä yönä. Laneihin osallistui 10 nuorta ja suurin osa porukasta oli tuonut omat koneensa mukanaan. Yksi nuori toi näytille omatekoisen koneensa ja se oli kyllä tosi hieno! Laneissa pelailtiin tietokoneilla sekä pleikoilla ja pelattuja pelejä oli sotapeleistä tanssipeleihin. Muutaman nuoren kanssa pelailtiin myös lautapelejä. Nälissään ei kenenkään tarvinnut olla, sillä Kertsiin oli hankittu laniherkkuja ja ruoaksi tehtiin pari pizzaa. Lisäksi nuorilla on paljon herkkuja omasta takaa. Sokerin vaikutuksen huomasi parhaiten 03-05 välisenä aikana, kun ylimääräistä energiaa purettiin boffaus-miekoilla taistellen. Suurin osa nuorista malttoi nukkuakin yön aikana, mutta unien pituus ei tainnut kellään olla paria tuntia pidempi. Muutama pro-lanittaja ryhmästämme toki löytyi ja heitä ei näyttänyt unen puute haittaavan millään tavoin. Lanit jatkuivat aamun tunneille saakka ja 9.00 lähetimme kotiin ryhmän väsyneitä nuoria. Lanit olivat oikein onnistuneet ja luulenpa etteivät nämä jääneet meidän viimeisiksi laneiksi. ;)

Lani terveisin, Jonna



keskiviikko 20. helmikuuta 2019


Huh, mikä leiri!

Porvoon nuorisopalvelut järjesti jälleen kerran jo perinteeksi muodostuneen Stadileirin. Nimensä mukaisesti lähdimme siis leirille Helsinkiin, jossa yövyimme kaksi yötä Munkkiniemen nuorisotilalla. Mukana meillä oli 12 nuorta ja kolme ohjaajaa.

Ensimmäisenä päivänä lähdimme iltapäivällä bussilla Porvoosta Helsinkiin. Ensimmäinen ilta meni siis matkustaessa, kaupassa käydessä ja majoittumisessa. Teimme myös yhdessä ruokaa, söimme ja pelasimme.

Arvaatko, mitä ruokaa tehtiin esimmäisenä iltana?

Toisen päivän aloitimme tekemällä aamupalaa, jonka syötyämme lähdimme kohti Helsingin kaupunginmuseota. Museossa kävimme näyttelyssä, jonka teemana oli pelko. Hui! Näyttelyn pelättyämme nuoret lähtivät suorittamaan kaupunkisuunnistusta, jossa heidän piti vihjeiden perusteella löytää itsensä ja joukkueensa eri puolille Helsinkiä. Olipa yksi rasti jopa Pasilassakin asti. Viimeinen rasti oli Korkeasaari, jossa kävimme katsomassa eläimiä, ja paistamassa makkaraa kodassa. Makkaran paistoon joukkoomme liittyi myös kaksi helsinkiläistä retkiporukkaa, joista toinen oli samaisen Munkkiniemennuorisotilan väkeä, jossa me yövyimme. Korkeasaaren jälkeen kävimme syömässä yhdessä pizzaa ja muita herkkuja. Tämän jälkeen loppuilta kuluikin shoppaillessa. 

Korkeasaaressa paistoimme makkaraa. Ja vaahtokarkkeja.

Korkeasaaressa voi nähdä vaikkapa kilpikonnia. Onneksi niillä oli lamppu, etteivät palele talvella!

Myös apinoita saattoi nähdä. Siis meidän ohjaajien lisäksi... ;)

Tai ison lauman jotain karvaisia maamönkijöitä. Tunnistatko mikä eläin kuvassa?

Viimeinen päivä alkoi majoituspaikkamme siivoamisella, jonka jälkeen teimme yhdessä maittavan brunssin. Syömisen jälkeen otimme kimpsumme ja kampsumme ja lähdimme kohti keskustaa. Kävimme tutustumassa uuteen kirjastoon, Oodiin, ja voi juku siellä vasta olikin nähtävää. Kirjasto levittäytyi kolmeen kerrokseen, joista löytyi kirjojen lisäksi paljon muutakin tekemistä, kuten ompelukoneita, 3D-tulostimia, printtereitä, studiotiloja sekä muita työskentelytiloja. Kirjaston kävijät hyödynsivätkin kaikkia tiloja hyvin, osa teki töitä, osa läksyjä, jotkut olivat ompelemassa ja jotkut olivat vain istumassa kahvilassa ystäviensä kanssa. Vierailun jälkeen oli vielä hetki vapaa-aikaa ja mahdollisuus käydä tekemässä viime hetken ostoksia.

Kuva Oodin yläkerrasta. Aika paljon tilaa, vai mitä?

Kiinnostaako 3D-tulostimet? Oodista niitä löytyy! Pitäisikö tällaisia hankkia myös meille??

Oodin palveluita pääset käyttämään hankittuasi kirjastokortin. Kortin saamiseksi sinulla tarvitsee olla suomalainen henkilötunnus, ja alle 15-vuotias tarvitsee huoltajaltaan luvan. Sinun ei siis ole pakko asua Helsingissä. Aika siistiä!

Kokonaisuudessaan leiri toimi hyvin, ja nuoret suoriutuivat ja käyttäytyivät varsin mallikkaasti! Kiitos kaikille osallistujille, mennään kesällä taas uudestaan!  ;) 



Terveisin väsyneet, mutta tyytyväiset ohjaajat:
Karin, Petra ja Ahti

maanantai 11. helmikuuta 2019

Metal Night potkaisi käyntiin Zentran musiikki-illat


Vahvaa, nopeaa ja synkkää!


Perjantaina 8.2. nautimme Zentrassa synkistä sävelistä, tuplabasarista ja mielettömästä riffittelystä Montun musiikki-illassa kolmen yhtyeen voimin. Children of Vesilaitos, Indecisive, sekä stadilaisvahvistuksemme Hoarfrost veivät yleisön monipuoliselle matkalle metallimusiikin uumeniin. Saimme kuulla sekä omaa tuotantoa, että kovereita. Yleisöäkin oli löytänyt paikalle. Zentran uteliaita nuoria, sekä erityisesti Children of Vesilaitoksen hienon verkostoitumisen ansiosta paikalle löytänyttä yleisöä fiilisteli ja hetkittäin jopa moshasi läpi illan. Seuraava musiikki-ilta Zentrassa pidetään 22.3. ja silloin teemana on rap-musiikki.


Hoarfrost (C) Lasse Yrjölä / Porvoon Nuorisopalvelut


Indecisive (C) Lasse Yrjölä / Porvoon Nuorisopalvelut


Children of Vesilaitos (C) Lasse Yrjölä / Porvoon Nuorisopalvelut

perjantai 1. helmikuuta 2019


Talvisia terveisiä Kertsistä!

Täällä kirjoittelee lähihoitaja opiskelija Jenni 😊
3 viikkoa kestänyt harjoitteluni täällä kertsissä lähenee loppuaan. Aika on hujahtanut silmissä niin nopeasti että ihan harmittaa jatkaa matkaa eteenpäin ja hyvästellä nämä neljä aivan mahtavaa tyyppiä! Unohtamatta tietenkään näitä ihania nuoria! <3
Olen oppinut kohtaamaan nuoria aivan uudella tavalla ja päässyt haastamaan itseäni kohti murrosikää oppitunneille joita olen ollut mukana pitämässä nuorille.
Täällä ollessa on tullut opittua aivan älyttömästi ja saanut huomata kuinka tärkeää työtä nämä nuorisotyöntekijät tekevät ja millaisia vaikutuksia heillä ja heidän työllään on nuoriin.
Nuorten tapa millä he ottivat minut vastaan oli ihan mieletöntä! Jo toisena työpäivänä kun kuuluu iloisesti: Moi Jenni! Voidaanko pelata?
Se saa itselleni niin hyvän fiiliksen ja hymyn huulille.
Tai se kun tytöt kysyvät enkö voisi jäädä tänne pidemmäksi aikaa töihin?
Tulee tunne että olen jotain onnistunut tekemään oikein.
Tämä harjoittelu on tarjonnut uusia opittuja asioita ja ystäviä joiden ansiosta on hyvä jatkaa eteenpäin.
Suosittelen uusille harjoittelijoille ehdottomasti kokemaan kertsin!
Iso lämmin kiitokseni ihan jokaiselle!

Terveisin. Jenni

P.S. Muistakaa kutsua Jonnaa prinsessaksi! 😉

Kesätyön hakemisesta


Pakkanen paukkuu ja lumikinokset sen kun kasvavat, mutta silti pitäisi alkaa jo ajatella kesää.  Ensimmäiset työnantajat valitsevat jo tässä vaiheessa työntekijöitään, joten työpaikkamahdollisuudet vähenevät kuukausi toisensa jälkeen. Aloittaminen ei ole helppoa, eikä oikeastaan mikään vaihe työnhaussa. Täytyy miettiä, mikä minua kiinnostaa ja mikä on mahdollista. Täytyy uskaltaa tehdä asioita ensimmäistä kertaa. Takaraivossa jyskyttää myös tieto siitä, että työpaikkoja ei riitä jokaiselle, eikä ahkerakaan hakija välttämättä saa työtä. Miksi sitten vaivautua?

Työn hakemisessa on jo sellaisenaan mahdollisuus oppia aika paljon. CV:tä ja hakemuksia kirjoittaessaan joutuu muun muassa pohtimaan omia hyviä puoliaan ja osaamistaan. Muutamankin hyvän puolen puristaminen paperille voi tuottaa osalle tuskaa, sillä itsensä kehuminen tuntuu meistä suomalaisista usein lähes mahdottomalta. Tähän hyvä vinkki on pyytää ajatuksia omalta perheeltä tai kavereilta, sillä omia hyviä puolia voi olla etenkin nuorena työnhakijana vielä vaikeaa hahmottaa. Tärkeää on muistaa myös se, että osaamista ei synny vain koulutuksesta, vaan erittäin tärkeitä ja työnantajia kiinnostavia taitoja kertyy runsaasti myös vapaa-ajalla.

Työtä hakiessa enemmän on enemmän, eli kaikkia kanavia ja keinoja kannattaa hyödyntää. Omia sukulaisia ja tuttavia kannattaa tarkastella uusin silmin miettien, olisiko heillä mahdollisuuksia auttaa työnhaussa. Avoimiin työpaikkoihin hakemisen lisäksi on hyvä miettiä työpaikkoja, joista voisi tiedustella niitä piiloon jääviä työpaikkoja, joista paljon puhutaan. Suinkaan kaikki työnantajat kun eivät ilmoita missään työpaikoistaan, joita kuitenkin on tarjolla, mikäli sopiva työnhakija sattuu soittamaan tai tulemaan paikalle. Työpaikkoja ilmoitetaan eri paikoissa ja eri ikäisillä on erilaisia mahdollisuuksia kesätyön saamiseen. Kovin nirsoksi ei kannata alkaa, sillä kaikesta työkokemuksesta on hyötyä. Huonostakin kokemuksesta oppii vähintään sen, mitä ei halua tulevaisuudessa tehdä. Hyvä kokemus puolestaan voi auttaa uralla eteenpäin pidemmälläkin tähtäimellä. Itse tienattu raha tuntuu hyvältä ja voi antaa mahdollisuuksia hankkia jotakin, mitä on aina halunnut. Kesätyön hakeminen siis kyllä kannattaa!

Monipuolista apua kesätyön hankkimiseen tarjoaa paikallinen Ohjaamo. Porvoossa toimivan Ohjaamon löytää WSOY-talosta ja vinkkejä voi tulla hakemaan ilman ajanvarausta esimerkiksi kesätyöpajaan, joka on Ohjaamossa aina torstaisin klo 13-16. Ohjaamossa on myös kokonainen kesätyöviikko 11.-14.2.2019 ja silloin Ohjaamossa voi tavata myös eri alojen työnantajia. Kesätyönhaun tuskan kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan napata kaikki vinkit ja apu matkaan!