Nuorisotyötä ennen, nyt ja tulevaisuudessakin - Ungdomsarbete förr, nu och i framtiden

Nuorisotyötä ennen, nyt ja tulevaisuudessakin

Olen iloinen ja samalla koen suurta ammattiylpeyttä siitä, että nuorisotyö nostetaan kansallisesti esille tällä Allianssin koordinoimalla #Hupparikansan puolella teemaviikolla 29.9. – 5.10.2014.

Nuorisotyöllä on jo pitkät perinteet Suomessa. Varhaisimpia toimijoita olivat 1800-luvun lopulla kristilliset nuorisojärjestöt. Muita nuorisotyön pioneereja olivat muun muassa raittiusliikkeet ja partiojärjestö (Nuorisotiedon kirjasto).

Vuonna 1946 aloitti ensimmäinen kunnallinen päätoiminen nuorisonohjaaja työnsä Hausjärvellä (Nuorisotyön vuosikymmenet kirja). 1948 perustettiin Porvoon kaupungissa nuorisolautakunta. Nuorisokellari (silloinen nuorisotila) aloitti toimintansa vuonna 1962 Porvoossa.  Porvoon maalaiskunnassa aloitti ensimmäinen nuoriso-ohjaaja vuonna 1970. Nuorisosihteerin virat perustettiin 1973 niin Porvoon kaupungin kuin maalaiskunnan puolelle.

Työtämme ohjaa nuorisolaki.  Laki kuntien nuorisotyöhön tuli voimaan 1973. Nykyisen nuorisolain (2006) tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen.
Parhaillaan nuorisolakia uudistetaan. Tavoitteena on ajantasaistaa nuorisolain sisältöä vastaamaan nuorisotyön ja – toimen tämänhetkisiä ja tulevaisuuden tarpeita. Uusi laki astuu voimaan 2016 vuoden alussa. Saa nähdä muuttuuko laissa määritelmä nuoren iästä, kun se nyt on alle 29-vuotiaat?!

Mistä kaikesta nuorisotyöntekijöiden työ sitten koostuu? Nuorisotyöntekijän toimintakenttä on laajentunut merkittävästi. Työntekijät työskentelevät nuorisotiloissa, kouluissa, kadulla, kahviloissa, metsissä ja yhä lisääntyvässä määrin myös netissä.
Järjestämme leirejä, retkiä, kerhoja, tapahtumia, bändi-iltoja ja discoja. Pidämme teematunteja, ryhmäytymispäiviä, vanhempainiltoja sekä päivystämme kaduilla. Yksinkertaisimmillaan juttelemme, pelaamme biljardia ja pingistä, leivomme, pelaamme ja kuuntelemme. Kannustamme nuoria osallistuman sekä vaikuttamaan heidän kannaltaan tärkeisiin asioihin. Tuemme nuoria rinnalla kulkien ja saattaen, valistaen ja neuvoen sekä välillä saarnatenkin mutta kannustaen.  Ei siis voi sanoa, että työ olisi yksitoikkoista!

Tärkeimpänä työvälineenä on työntekijä itse, omana persoonanaan, omaamallaan ammattitaidollaan.  Aikuisen läsnäolo ja huomio on nuorelle tärkeää. Mielestäni jokaisella nuorella pitäisi olla ainakin yksi aikuinen henkilö vanhempien lisäksi kehen voi luottaa ja kuka on saatavilla kun aikuisen tarve iskee. Ja uskon, että nuorisotyöntekijä on monelle nuorelle juuri se aikuinen!

Sitä ei pidä unohtaa, että meidän lisäksemme, hyvässä yhteistyössä tekevät nuorisotyötä lukuiset nuoriso- liikunta – ja kulttuuriyhdistykset. Arvokasta nuorisotyötä tekevät myös kylä- ja vanhempainyhdistykset, vapaaehtoisten ylläpitämät toimintaryhmät, nuorten oma-aloitteista toimintaa unohtamatta. Tärkeää on myös yhteistyö muiden nuorten parissa toimivien aikuisten kanssa; koulujen henkilökunta, sosiaali-ja perhepalvelut sekä lukuisat muut viranomaiset.  Ilman hyvää ja rakentavaa yhteistyötä ei syntyisi hyvää nuorisotyötä tässä kaupungissa!

Muistan, kun eräs nuori nuorisotilassa kysyi työurani alussa, että missä minä olen töissä silloin kun en ole nuorisotilassa pelaamassa biljardia ja leipomassa heidän kanssaan? Niinpä niin, kyllä tämä on ihan oikea työ ja oikea ammatti! On hienoa, että ammattialan arvostus ja tunnettavuus on lisääntynyt.  Nykyään nuorisotyötä voi jo opiskella monipuolisesti useassa oppilaitoksessa Suomessa.  Nuorisotyön ammattipätevyyden voi suorittaa joko opistoasteella tai korkeakouluissa (AMK ja YAMK). Ensimmäiset koulutuksen saaneet nuorisonohjaajat valmistuivat Suomessa vuonna 1948.

Tänään Porvoon nuorisopalveluissa työskentelee minun lisäkseni 24 nuorisotyön ammattilaista eri työnkuvin. Koko sydämelläni voin sanoa, että Porvoossa työskentelee mahtavia ja osaavia Hupparikansan aikuisia, joiden kanssa on ilo työskennellä!

Nuorisotyöterveisin,

Nina Siltakorpi

Nuorisotyön koordinaattorina Porvoon kaupungin nuorisopalveluissa.

nuorisotyön koordinaattori Nina

Ungdomsarbete förr, nu och i framtiden

Jag är glad och känner samtidigt stor yrkesstolthet över att ungdomsarbetet lyfts fram på riksomfattande nivå med temaveckan #Hupparikansan puolella 29.9–5.10.2014, vilken koordineras av Allianssi.

Ungdomsarbetet har lång tradition i Finland. De tidigaste aktörerna var de kristna ungdomsföreningarna i slutet av 1800-talet. Andra pionjärer inom ungdomsarbete var bland annat nykterhetsrörelsen och scouterna (Biblioteket för ungdomsforskning).

År 1946 började den första kommunala heltidsanställda ungdomsledaren sitt arbete i Hausjärvi (boken Nuorisotyön vuosikymmenet). År 1948 inrättades en ungdomsnämnd i Borgå stad. Ungdomskällaren (den dåvarande ungdomslokalen) inledde sin verksamhet 1962. I Borgå landskommun började den första ungdomsledaren sitt arbete år 1970. År 1973 inrättades tjänster som ungdomssekreterare både i Borgå stad och i Borgå landskommun.

Vårt arbete styrs av ungdomslagen. En lag om kommunernas ungdomsarbete trädde i kraft 1973. Syftet med den nuvarande ungdomslagen (2006) är att stödja de ungas utveckling och självständighetsprocess, främja ett aktivt medborgarskap hos de unga och stärka deras sociala identitet samt förbättra de ungas uppväxt- och levnadsvillkor. Syftet ska uppnås med utgångspunkt i gemenskap, solidaritet, likställdhet och jämlikhet, kulturell mångfald och internationalism, sunda levnadsvanor samt respekt för miljön och livet.
Man håller på att revidera ungdomslagen. Målet är att uppdatera ungdomslagens innehåll så att den motsvarar de nuvarande och framtida behoven hos ungdomsarbete och ungdomsväsendet. Den nya lagen träder i kraft i början av 2016. Få se om definitionen av åldern på unga ändras i lagen, då definitionen nu är under 29-åriga?!

Vad allt hör till ungdomsarbetarnas arbete? Ungdomsarbetarens arbetsområde har utvidgats betydligt. Vi arbetar i ungdomslokaler, i skolor, på gator, i kaféer, i skogar, och i allt större utsträckning också på webben.
Vi ordnar läger, utflykter, klubbar, evenemang, bandkvällar och discon. Vi håller tematimmar, gruppbildningsdagar, föräldrakvällar och vi håller jour på gatorna. Vi gör vanliga saker som att prata, spela biljard och pingis, baka, spela och lyssna. Vi uppmuntrar unga att delta och påverka i frågor som är viktiga för dem. Vi stöder de unga genom att gå vid deras sida och följa dem, upplysa dem och ge råd till dem, ibland kanske vi tjatar men uppmuntrar också.  Man kan alltså inte säga att arbetet är enformigt!

Det viktigaste arbetsredskapet är den anställda själv, som sin egen person, med sin egen yrkeskunskap. En vuxens närvaro och uppmärksamhet är viktigt för unga. Jag tycker att alla unga borde ha åtminstone en vuxen, förutom föräldrarna, som de kan lita på och som är tillgänglig då man behöver en vuxen. Och jag tror att en ungdomsarbetare är just den vuxna för många ungdomar!

Man ska inte glömma att ungdomsarbete utförs, förutom av oss, också av många ungdoms-, idrotts- och kulturföreningar i gott samarbete. Också bya- och föräldraföreningar samt verksamhetsgrupper som ordnas av frivilliga gör ett värdefullt ungdomsarbete, för att inte glömma den verksamhet som sker på ungdomarnas eget initiativ. Viktigt är också samarbetet med andra vuxna som arbetar med unga: anställda vid skolor, social- och familjetjänster, samt åtskilliga andra myndigheter.  Utan ett bra och konstruktivt samarbete skulle det inte finnas bra ungdomsarbete i den här staden.

Jag kommer ihåg då en ung person en gång frågade av mig i en ungdomslokal, var jag jobbar då jag inte är i ungdomslokalen och spelar biljard och bakar med dem? Men det här är nog ett riktigt jobb och ett riktigt yrke! Det är fint att branschen har blivit mera känd och uppskattad. Nuförtiden kan man redan studera ungdomsarbete mångsidigt vid flera läroanstalter i Finland. Man kan få yrkeskompetens inom ungdomsarbete antingen på institutnivå eller i högskola (YH och HYH). De första utbildade ungdomsledarna fick sin examen i Finland 1948.

I dag arbetar förutom jag 24 andra professionella inom ungdomsarbete vid Borgå ungdomstjänster med olika arbetsuppgifter. Jag kan med hela mitt hjärta säga att i Borgå arbetar fantastiska och kunniga personer, som det är en glädje att arbeta med!

Hälsningar från ungdomsarbetet,

Nina Siltakorpi

ungdomsarbetskoordinator vid Borgå stads ungdomstjänster