Välilehdet

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

syysloma YöNuokalla

Hellurei

Viime viikolla vieteltiin koululaisten syyslomaa. Nuorisotiloillakin oli erilaista, normaaliaukioloista poikkeavaa toimintaa. Gammelbackan Kertsissä järjestettiin koko perheen kiipeilyjä ja tuunauspajaa, Keskustassa Zentrassa oli YöZentra sekä Lanit ja Kevätkummussa oli myös Yönuokka. 

Kevarin YöNuokalla oli ohjelmaa pitkälle yöhön. Illan aikana teimme yhdessä pizzaa ja kisailimme erilaisissa peleissä. Unileluesittelykierroskin hauskuutti osallistujia sekä yöllinen pimeä tuikkispeli hauskuutti ja jännitti. Yöllä katsoimme myös elokuvia ja osa torkkui. Aamulla yhdessä jumppailtiin ja tehtiin aamupalaa. 

Pitkän yön jälkeen oli kiva mennä kotiinkin lepäilemään, mutta päällimmäisenä kaikilla oli hyvä fiilis vaikka saattoikin väsyttää. Alla hieman kuvina illan ja yön puuhasteluja.





Unilelunäyttelyn osalliset

muutamilla pojilla oli omat mini lanit Nuokalla

Rambo-Teddy



Aamujumppailut


Kirpakkaa syksyn jatkoa! Kohta tulee lunta ;)

nuorisotyöntekijä
Merja 

torstai 9. lokakuuta 2014

Huppariseminaari: Nuvan puheenvuoro

2.10 ( Hupparikansanpuolella seminaari )
Nuorten kanssa työskentely ei aina ole helppoa ja sen varmasti tietää kaikki nuorten kanssa töitä tekevät. Itsekin kohta 2 vuotta nuorisovaltuustossa mukana olleena olen huomannut, että nuorten elämä on hyvin hetkistä ja muutoksia tapahtuu nopeasti ja niihin ei auta muuta kuin soputua.
Porvoossa Nuorisovaltuuston koordinaattorina työskentelee Sara Tallsten , joka hieman valvoo, neuvoo, auttaa ja tukee. Ja se, että on aikuinen kuka auttaa ja pitää puolia on välttämätöntä.
Nuorisovaltuustossa erittäin hienoa on, että nuoret saavat ITSE päättää mitä Nuorisovaltuusto tekee ja jokainen kausi on aina omanlainen riippuen keitä Nuvassa on mukana. Ja näinä kahtena vuotena päätimme,että on kaksi asiaa joihin haluamme erityisesti keskittyä
Det första av dem var tvåspråkigheten. För oss var det egentligen självklart and ungdomsfullmäktiges verksamhet skulle ske på två språk och att allt vårt material skulle finnas både på svenska och finska. De första mötena var lustiga, eftersom vi vände och vred och översatt allting så att alla skulle förstå varandra, men jag tycker att det är viktigt att alla unga får använda det språk som de känner att är starkare, och visst, våra möten tog kanske en halv timme längre, men det vad nog värt determined. Nu när det har gått nästan 2 år hålls mötena i huvudsak på finska, men fortfarande översätter vi när det behövs och alla är vana med det. Föredragningslistorna och mötesprotokollen hittas både på svenska och finska och ungdomsfullmäktige översätter själva allt material utan översättningstjänst, som vi hade tillgång till ännu för något år sedan
Toisena on, että Nuorisovaltuusto keskittyy erityisesti Porvoolaisten nuorten asioihin ja epäkohtiin mikäli niitä ilmenee, joten päätimme jo heti alussa että Nuorisovaltuustojenliiton toiminta ym. valtakunnallinen aktiivisuus on hieman pienenpää. Olemme kuitenkin käyneet valtakunnallisissa seminaareissa ja tapaamisissa ja noin viikko sitten olimme Rebeccan kanssa Baltic Youth konferenssissa Saksassa, jossa oli mukana nuoria seitsemästä maasta Suomen lisäksi, isäntämaa Saksasta, Liettuasta, Latviasta, Virosta, Tanskasta sekä Puolasta. Ja tosiaaan saimme kunnian yhdessä kahden Vantaalaisen nuorisovaltuuston jäsenen kanssa edustaa Suomea aivan huippu tapahtumassa viikon ajan!
Myös noin kuukausi sitten saimme Rebecan kanssa olla mukana Porvoon ystäväkunta vierailulla Hamarissa, joka oli myös aivan mieletön kokemus.
Ja täytyy sanoa, että Porvoo sai erittäin hyvää palautetta siitä, että oli ottanut konkreettisesti nuoria mukaan keskustelemaan myös nuoria koskevista asioista. Kaikki maat tosin lupasivat ottaa seuraavan kerran, kun tavataan Ruotsissa myös omia nuoriaan mukaan, joten hyvä Porvoo!

On myös hienoa tietää, että Porvoossa on aikuisia, keitä kiinnostaa nuorten mielipiteet sekä nuorten hyvinvointi. Hienoa on myös se, että Porvoon Kaupungissa on päättäjiä, keitä nuorten asiat kiinnostavat ja päättäjiä ketkä haluavat osallistaa nuoria ja tuoda nuorten asioita ja mielipiteitä silloinkin esille, kun nuoret eivät itse pysty tai tiedä miten tuoda asioita esille. Ja totuushan on se, että aikuisten ja päättäjien on helpompi lähestyä nuoria ja kysyä olisiko mahdollista tehdä yhteistyötä, kuin sen, että nuori ottaa itse päättäjään yhteyttä toki poikkeuksia löytyy, mutta omalla kohdallani on ainakin mukavampi ja helpompi ottaa yhteyttä henkilöön, jonka on jo aikaisemmin nähnyt kasvotusten. Mutta erityisesti tällä nuorisotyön viikolla haluan kiittää kaikkia Nuorisopalveluiden työntekijöitä sekä muita nuorten kanssa työskenteleviä. Ja uskon ja tiedän että meidän pitäisi useammin kiittää siitä työstä mitä te meidän vuoksemme teette.
Lopuksi haluan vielä ääneen todeta hyvän esimerkin Porvoon Nuorisopalveluiden työntekijöistä, sillä kun NuValla on suunnitteilla tapahtuma on Nuorisopalveluista heti ihmisiä auttamassa ennen kuin ehtii apua edes pyytämään ja tämä on mielestäni juuri sitä tukea jota me nuoret aikuisilta tarvitsemme.

Muistakaa, että te teette arvokasta työtä. Kiitos

Nea Hjelt
Porvoon nuorisovaltuuston pj.

perjantai 3. lokakuuta 2014

Minun kokemukseni nuorisopalveluilla

Tästä se alkoi!

Olin elämäni ensimmäistä kertaa nuorisotilalla 13-vuotiaana, kun menin 7 lk:lle ja meillä oli ryhmäytyminen. Nuorisotyöntekijät kertoivat nuorisotilan toiminnasta, ja miten voisimme vaikuttaa nuorisoon liittyvissä asioissa. Sen jälkeen ”leikimme” ja samalla meistä tuli ryhmä nimeltään 7e.  Meille kerrottiin toiminnasta ja sen tärkeydestä, mutta itse en valitettavasti vielä silloin innostunut toiminnasta.

Vasta ysiluokalla kaverit raahas mut Kertsiin ja oon todella onnellinen siitä, koska Kertsistä tuli mulle toinen koti. Vietimme tilalla paljon aikaa ja teimme kaikkee mahdollista siellä. Ohjaajat tutustuivat muhun paremmin ja ne myös oppi tajuamaan millainen ilotulitusraketti olen. Aluksi en kumminkaan luottanut ohjaajiin 100 %, mutta hetken kuluttua luottamus kasvoi. Kun aloin olemaan Kertsin ”kaluste”, mua alettiin pyytämään apuohjaajaks toimintaan ja siitä vasta innostuin, kun sain olla osana sitä yhteisöä vielä enemmän.  Valitettavasti koulussa asiat alkoivat mennä huonosti, aloin lintsaamaan koulukiusaamisen vuoksi ja alkoholi valtasi elämäni. Aloin juomaan viikonloppuisin ja viikolla. Alkoholi hallitsi elämääni. Nuorisotyöntekijät kumminki huomasivat, että jotain on pielessä ja siitä alkoi yhteistyö äitini kanssa. Nuorisotyöntekijät ottivat yhteyttä vanhempiini ja tästä keskusteltiin paljon. Näiden viikkojen jälkeen sain elämäni toistaseksi raiteilleen.
Siirryin amikseen opiskelemaan painoassistentiksi, kun muualle en päässyt. Elämässäni tuolloin pyöri Kertsi, kaverit, perhe ja koulu. Vietin vapaa-aikani kaverien kanssa Kertsissä ja koulu ei maistunut. Lintsasin koulusta ja kaikki alkoi ahdistaa. Itsetuhoiset asiat alkoi pyörimään mielessä ja sen myös alkoi näkemään mun olemuksessani. En ollut niin sosiaalinen kuin ennen. Jonkun aikaan sain peiteltyä arpia käsissä, mutta nuorisotyöntekijät tajusivat, ettei kaikki ole ok. Asiasta keskusteltiin paljon, ja oltiin yhteydessä äitiini. Kaiken tuen ansiosta olen päässyt eroon itsetuhoisuudesta. 


Suurimpia asioita tapahtui keväällä 2013, kun erityisnuorisotyöntekijälle =erkkarille selvisi, ettei koulunkäyntini edisty.  Lintsasin vieläkin, kun ala ei kiinnostanut, enkä ollut tunneilla. Tämä tilanne sinä päivänä meni näin: olin välitunnilla (itse pidennetyllä) puhumassa/pelaamassa välituntipaikassa erkkarin ja muiden nuorien kanssa . Sanoin lähteväni tunnille, vaikka todellisuudessa livahdin Kertsiin, kun kello läheni yhtä. Pakenin koululta ja huomasin, että erkkari soittaa, mutta empäs sit vastannutkaan hänelle. Kyseinen erkkari oli ettimässä mua koululla ja löytäny koulunuorisotyöntekijän. Samaa aikaa olin jo mennyt Kertsiin ja rentoutunut. Ja sitte padapum, näin erkkarin ja koulunuorisotyöntekijän ovella katsellen mua.  Meinasin saada kakkahalvauksen. Erkkari tunsi mut niin hyvin, että mistä mut löytää, jos en vastaa puhelimeen. Kaiken huipuks se ties, et tahallaan en vastannut.  Siinä me sit mentiin Kertsin toimistoon ja keskusteltiin eri vaihtoehdoista. Erkkari tuki mua todenteolla niinä aikoina. Ajan kuluessa päätin hakea toiseen kouluun opiskelemaan, kun kannustuksen ja ohjauksen ansiosta tajusin mitä haluisin tehdä työkseni ja erkkari + tilatyöntekijät tuki ja autto mua jatkoa ajatellessa.

Lähdin opiskelemaan nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi Kankaanpäähän eli nuorisotyöntekijäksi. Nyt olen opiskellut sitä kohta 1,5v ja olen onnellinen koulussakävijä. Asun nyt arkipäivät Kankaanpäässä ja vklp Porvoossa. Nuorisotyö on lähellä sydäntäni ja haluan olla aina projekteissa mukana, jos vain on mahdollista. Käyn vieläkin nuorisotiloilla ja olen aktiivisesti mukana toiminnassa, jos olen Porvoossa.

Ainut, mikä näiden vuosien aikana haitannut yhteistyötä nuorisotyöntekijöiden kanssa, on ohjaajien vaihtuvuus. On vaikeaa luoda luottamussuhdetta, kun ohjaajat vaihtuvat tiuhaan. Itse kumminkin olen pienten vääntöjen jälkeen oppinut luottaa uusiinkin ohjaajiin.  

Nuorisotyö on minusta tärkeätä ja sitä tulee jatkaa jatkossakin! Nuorisotiloissa voi puhua, viettää aikaa, tavata kavereita, saada apua kouluasioissa, osallistua toimintaan esim. tapahtumissa. Työntekijät auttavat ja puuttuvat asioihin, jotta nuoret saisivat mahdollisimman parhaan tulevaisuuden. En tiedä missä olisin nyt, jos en olisi mennyt Kertsiin pakosta tai, että ohjaajat eivät olisi puuttuneet elämäntapoihini. Ehkä olisin kouluttautumaton ja olisin kotona? Ehkä olisin jatkanut itsetuhoisuutta? En onneksi tiedä, missä olisin. Pääasia, että olen tässä ja nyt. Näin jälkikäteen kiitän ohjaajia, jotka on ohjannut mua oikealle polulle ja puuttunut elämääni. :)



Kiitän ja kummarran – Sessu

torstai 2. lokakuuta 2014

Järjestötyö nuorisoyhdistyksissä

”Jos haluaa, että omalla kylällä järjestetään toimintaa, on oltava itse aktiivinen. Turha valittaa, että kukaan ei tee mitään.” Suunnilleen näin asian tiivisti Hindhår ungdomsförbundetin aktiivijäsen ja rahastonhoitaja Charlotte Holmberg, kun kysyin häneltä syitä tehdä vapaaehtoistyötä järjestössä. ”Onnistuneet tapahtumat, kuten nyt nämä skeittiparkin avajaiset, antavat niin paljon iloa itselle ja kylän lapsille, että jaksaa taas jatkaa.”

Viime viikon (18.9.) tapahtuma Hintahaarassa oli hyvä esimerkki siitä, mitä yhteistyö parhaimmillaan voi olla. Nuoret ovat vuosia toivoneet omaa skeittipaikkaa kylälle. He ovat vanhempien kannustamana myös aktiivisesti keränneet nimilistaa asian puolesta ja toimittaneet sen kaupungin liikuntapalveluille. Vaikka ehkä nuorten mielestä asia on edennyt hitaasti, niin lopputuloksena kuitenkin on hieno uusi skeittipaikka oman koulun takana, kaikkien hinthaaralaisten tavoitettavissa. Aktiivisuus siis palkittiin.

Avajaisia järjestettiin usean tahon yhteistyönä, kyläläisten aloitteesta. Tilaisuuden avasi Per Högström liikuntapalveluista. Yhdistyksistä ainakin Hem o skolan, Hinthaaran kyläyhdistys, Hinthaaran koulun kannatusyhdistys ja urheiluseura Viri olivat aktiivisesti toimineet tapahtuman järjestämiseksi. Paikalle saatiin hieno katos dj:lle ja tarjoilulle. Hyvät mainokset, herkullinen tarjoilu ja kauas kuuluva musiikki toivat paikalle lähemmäs sata eri-ikäistä lasta ja nuorta skeittivälineineen. Nuorisopalvelut järjesti paikalle dj:n ja tapahtuman pääesiintyjinä olivat Asfaltti-ihottuman nuoret.

”Uusia asioita tulee kehitellä koko ajan ja kuunnella nuorten mielipiteitä herkällä korvalla.” Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Julia Lehtonen keräsi tapahtumassa nuorten ehdotuksia siitä, mitä Hinthaarassa vielä tulisi järjestää. Nuorteniltoja on tarkoitus järjestää jatkossa Hindåsassa järjestöjen yhteistyönä noin kerran kuukaudessa.
Julia on iloinen myös uudenlaisista yhteistyöfoorumeista, joita on tähän mennessä järjestetty kolme kertaa nuorisotyötä tekeville järjestöille. ”Tapaamiset ovat olleet mukavia, ja olen saanut paljon ideoita toisilta omaan järjestötyöhöni. Verkostoituminen on tärkeää, ja on aina hienoa kuunnella, mitä muualla tehdään”, sanoo Julia. ”Kyläpäällikölle löytyy aina kyyti”, sanoi Julia, kun ihmettelin, miten hän voi asua Hinthaarassa ilman ajokorttia. Nuorisopalvelut aikoo jatkaa yhteistyöfoorumeiden järjestämistä niistä saatujen hyvien palautteiden pohjalta.

Kerkkoossa on jo pitkään tehty vahvaa yhteistyötä eri järjestöjen kesken erilaisissa tapahtumassa. Kerkkoon palveluosuuskunta on loistava esimerkki elävästä kylästä ja sen ideoista. Nuorisoseuran talo on kaikenikäisten aktiivisessa käytössä päivittäin. Nuorteniltoihin on saatu vapaaehtoisia aikuisia. ”Pitää muistaa, että jos joku pystyy olemaan paikalla vaikka vain tunnin, sekin on hieno asia. Kaikki vapaaehtoistyö on samanarvoista, uudet henkilöt ovat yhtä tärkeitä kuin konkarit. Jokainen tekee sen verran, kuin se itselle sopii.” Näin sanoi Eliisa Jäntti, joka on vastuussa Kerkkoon nuorten illoista.


Mikä saa Eliisan jaksamaan aktiivista vapaaehtoistoimintaa? ”Tässä pääsee näkemään, millaista nuorten elämä on nykyään. Ymmärrys ajan ilmiöihin lisääntyy, ja samalla omien lasten kaverit ja heidän vanhempansa tulevat tutuiksi. Kynnys ottaa yhteyttä helpottuu”, sanoo Eliisa. ”Vaikka järjestötyö joskus tuntuu myös velvollisuudelta, siitä saa niin paljon, että jaksaa jatkaa. Tietysti omalle työlleen toivoo jatkajia myös sitten, kun omat lapset ovat kasvaneet. Uusia vanhempia, jotka haluavat järjestää lapsilleen toimintaa omalla kylällä,” sanoo Kerkkoon nuorisoseuran puheenjohtaja Heli Pelkonen. ”Järjestötyössä on monenlaisia tehtäviä kahvinkeitosta ryhmien ohjaukseen, retkille osallistumisesta niiden järjestämiseen. Jokaiselle jotakin ja kaupan päälle paljon uusia ystäviä.”


keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Monikulttuurisuus nuorisotyössä

Monikulttuurisen nuorisotyön kehittäminen eteni Porvoon nuorisopalveluiden koordinoiman Nella-hankkeen avulla (2010-2012), jonka aikana luotiin uusia työmuotoja koulun, kodin ja vapaa-ajan välille tukemaan  maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osallistumista vapaa-ajantoimintaan. Erilaiset yhteistyömallit koulujen ja monikulttuuristen nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa jäivät elämään projektin jälkeen, ja tätä kehitystyötä jatketaan työyhteisössä suurella innolla.

Monikulttuurinen nuorisotyö on osa nuorisopalveluiden toimintasisältöä, joka käytännössä tarkoittaa maahanmuuttajanuorten kotoutumisen tukemista sekä yhtälailla suomalaisnuorten kotoutumista monimuotoiseen Suomeen. Ensi viikolla (vk 40) järjestetään kaikille Porvoon 8. luokkalaisille Pakolaisen polku- tapahtuma, jonka tavoitteena on ennakkoluulojen murtaminen sekä erilaisuuden arvostamiseen ja suvaitsevaisuuteen kannustaminen.  Tapahtumalla pyritään vaikuttamaan nuorten asenteisiin ja herättämään keskustelua mm. ulkomaalaisten asemasta yhteiskunnastamme sekä ennakkoluuloista ja niiden seurauksista. Yhdenvertaisuutta edistävillä toimenpiteillä on nuorisotyössäkin tärkeä merkitys.
(ks.http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/kohderyhmat/nuoret/nuorisopalvelut/kouluyhteistyo).

Ennakkoluuloja voimme murtaa myös välittämällä malleja toimivasta monikulttuurisuudesta, sen sijaan, että väärinkäsityksiä ylläpidettäisiin, kuten esim. mediassa joskus tapahtuu. Maahanmuutto Suomeen on ollut vähäistä muuhun läntiseen Eurooppaan verrattuna, joten monessa paikassa muualla maailmassa ollaankin jo tottuneempia kohtaamaan etnisyyden tuomaa erilaisuutta. Sanotaan, että ”mitä enemmän tunnemme eri kulttuureja ja tapoja, sitä vähemmän pidämme omiamme ainoina normaaleina ja huomaamme joustaa omistamme”. (www.yhdenvertaisuus.fi)

”Veli, oon ylpee susta, mä vannon”, kuuluu kaverillinen kannustus Gammelbackan nuorisotilan salissa, jossa pingispöydän äärelle kokoontuneet nuoret kehuvat kaveriaan hienosti onnistuneen kierrelyönnin ansiosta. Pisteitä kertyy ja kiivastahtisessa pelissä pelaajat vaihtuvat tiuhaan. Yhdessä pelaamalla opetellaan reilun pelin sääntöjä, ja kiistoja pelivuoroista syntyy aiempaa harvemmin. Nuorisotilalla kulttuurien moninaisuus luo  mahdollisuuden yhteisen tekemisen kautta syntyvään vuorovaikutukseen, erilaisuuden kohtaamiseen ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen.


Omassa työssäni arvostan mahdollisuuttani työskennellä monikulttuuristen nuorten kanssa. Olen saanut ainutlaatuisen tilaisuuden oppia ja kuulla muun muassa erilaisista kulttuurisista tavoista, juhlapäivistä, perinteistä ja ruokalajeista. On valtavan rikastuttavaa huomata kuinka monta erilaista ja oikeaa toiminta- ja olemisen tapaa maailmassa on. Nuorisotyöntekijöinä tärkeänä tehtävänämme on tukea nuorten yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia eri toimintoihin. Myönteinen, kunnioittava ja kiinnostunut suhtautuminen edesauttaa ja helpottaa ihmisten sopeutumista uudessa toimintaympäristössä. Respect.

nuorisotyöntekijä Mila