Nuorisopalveluiden joulu

Jouluun on enää vajaa viikko, eikä kouluakaan nuorilla ole kuin pari hassua päivää jäljellä. Taitaa loma/vapaat tulla kaikille taas kerran sopivaan aikaan. On tämä syksy vaan niiin pitkä ja pimeä. Tulis ees lunta ja pakkasta, ois paljo valosampaakin! Tennarit kastuu tuolla sohjossa/vesilätäköissä tarpoessa, ei kiva.

No, jouluun. Nuoret on vissiin tänä vuonna olleet erikoisen kilttejä nuorisotiloilla, kun vaikka minkälaisia joululahjoja tilaloille saapui. Paketeista löytyi vaikka mitä kivaa Boomblastereista uusiin pleikkareihin ja peleihin. Toivottavasti meininki jatkuu yhtä hienona myös ensi vuonna ja lahjat löytävät uusiakin käyttäjiä.

Ihan kaikki meistä nuorisotyöntekijöistä ei lomaile koko joulunaikaa, vaan Zentra on auki joulun ja uuden vuoden välissä 29. – 31.12.2014. Maanantaina ja tiistaina klo 12 – 20 ja keskiviikkona klo 12 – 17. Tervetuloa sulattelemaan jouluherkkuja vaikka biljardia pelaamalla (tiiä vaikka joulupukki jaksais uuden pöydän tänne kantaa siihen mennessä) ja samalla kertomaan omista joululahjoista. Voitaispa vaikka elokuvailtakin pitää… tai jotain muuta kivaa. Oisko ideoita? No pääasia että tulet paikalle, keksitään puuhastelua sit vaikka fiiliksen mukaan.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta, jos ei satuta törmäilemään sitä ennen.

Miika Koistinen

kuva lainattu 

Valoa arkeen!

Kukkuu!

Näin talven (vai pitäisikö sanoa esitalven? eihän ole edes lunta...) pimeimpänä aikana monet niin nuoret kuin aikuisetkin saattavat kärsiä väsymyksestä ja harmaalta ja synkältä tuntuva vuodenaika vie energiaa entistä enemmän opiskeluiden ja töiden suoritukseen.

Mistä sitten voisi saada lisää energiaa ja valoa päivään? Muista päiväsi pienet iloa tuovat hetket :) ystävien tapaamiset, kuppi kahvia/teetä, pue lempivaatteesi ja syö hyvää ruokaa!
naura paljon ja halaa kaveria, osta itsellesi pieni lahja tai yllätä ystäväsi vaikka leipomalla jotain pientä. 

Negatiivisuus tarttuu helposti. Onneksi myös iloinen mieli :) joten asennemittari kohdilleen ja päivätkin tuntuvat hiukan helpommilta. Muistathan myös liikkua tarpeeksi? Sohvalla makaaminen ei välttämättä sitä energiaa yhtään enempää tuo.

Tsemppiä kaikille näihin harmaisiin päiviin ja tuodaan iloa toistemme arkeen pienillä eleillä ja teoilla.

Näihin kuviin ja tunnelmiin :)


Merja
nuorisotyöntekijä

Pelipäivä Zentrassa la 15.11.2014

Tällä viikolla vietetään kansallista peliviikkoa.


"Kansallinen pelipäivä on Pelikasvattajien verkoston järjestämä teemaviikoksi laajentunut teemapäivä, jonka tavoitteena on saada lapset ja aikuiset pelaamaan yhdessä, jotta pelaamiseen liittyvät ennakkoluulot muuttuvat omiksi kokemuksiksi. Varsinainen pelipäivä on lauantaina 15.11.2014, mutta tapahtumia järjestetään pitkin viikkoa eri puolilla Suomea." (Lähde: http://www.pelipaiva.fi/)

Kevätkummun nuorisotalolla vietettiin koko perheen pelipäivää jo keskiviikkona 12.11.2014. Tulevana lauantaina 15.11. klo 17-22 Zentrassa pääsee tutustumaan erilaisiin peleihin ja peleihin liittyviin ilmiöihin ja sinne ovat tervetulleita kaikki lapsista aikuisiin, sillä tilaisuus on avoin kaikille. 

Zentrassa lauantaina voit jutustella myös peli- ja verkkonuorisotyötoiminnassa puuhailevien nuorisotyöntekijöiden Miikan, Matsin ja Merjan kanssa sekä haastaa myös pelaamaan! Pelitaktiikkaahan on jo hiottu pitkin viikkoa... :)

http://www.porvoo.fi/fi/porvoo-tietoa/uutiset/?a=viewItem&itemid=15463

Nähdään lauantaina Zentrassa!


Merja
nuorisotyöntekijä

syysloma YöNuokalla

Hellurei

Viime viikolla vieteltiin koululaisten syyslomaa. Nuorisotiloillakin oli erilaista, normaaliaukioloista poikkeavaa toimintaa. Gammelbackan Kertsissä järjestettiin koko perheen kiipeilyjä ja tuunauspajaa, Keskustassa Zentrassa oli YöZentra sekä Lanit ja Kevätkummussa oli myös Yönuokka. 

Kevarin YöNuokalla oli ohjelmaa pitkälle yöhön. Illan aikana teimme yhdessä pizzaa ja kisailimme erilaisissa peleissä. Unileluesittelykierroskin hauskuutti osallistujia sekä yöllinen pimeä tuikkispeli hauskuutti ja jännitti. Yöllä katsoimme myös elokuvia ja osa torkkui. Aamulla yhdessä jumppailtiin ja tehtiin aamupalaa. 

Pitkän yön jälkeen oli kiva mennä kotiinkin lepäilemään, mutta päällimmäisenä kaikilla oli hyvä fiilis vaikka saattoikin väsyttää. Alla hieman kuvina illan ja yön puuhasteluja.

Unilelunäyttelyn osalliset

muutamilla pojilla oli omat mini lanit Nuokalla

Rambo-Teddy

Aamujumppailut

Kirpakkaa syksyn jatkoa! Kohta tulee lunta ;)

nuorisotyöntekijä
Merja 

Huppariseminaari: Nuvan puheenvuoro

2.10 ( Hupparikansanpuolella seminaari )

Nuorten kanssa työskentely ei aina ole helppoa ja sen varmasti tietää kaikki nuorten kanssa töitä tekevät. Itsekin kohta 2 vuotta nuorisovaltuustossa mukana olleena olen huomannut, että nuorten elämä on hyvin hetkistä ja muutoksia tapahtuu nopeasti ja niihin ei auta muuta kuin soputua.
Porvoossa Nuorisovaltuuston koordinaattorina työskentelee Sara Tallsten , joka hieman valvoo, neuvoo, auttaa ja tukee. Ja se, että on aikuinen kuka auttaa ja pitää puolia on välttämätöntä.
Nuorisovaltuustossa erittäin hienoa on, että nuoret saavat ITSE päättää mitä Nuorisovaltuusto tekee ja jokainen kausi on aina omanlainen riippuen keitä Nuvassa on mukana. Ja näinä kahtena vuotena päätimme,että on kaksi asiaa joihin haluamme erityisesti keskittyä

Det första av dem var tvåspråkigheten. För oss var det egentligen självklart and ungdomsfullmäktiges verksamhet skulle ske på två språk och att allt vårt material skulle finnas både på svenska och finska. De första mötena var lustiga, eftersom vi vände och vred och översatt allting så att alla skulle förstå varandra, men jag tycker att det är viktigt att alla unga får använda det språk som de känner att är starkare, och visst, våra möten tog kanske en halv timme längre, men det vad nog värt determined. Nu när det har gått nästan 2 år hålls mötena i huvudsak på finska, men fortfarande översätter vi när det behövs och alla är vana med det. Föredragningslistorna och mötesprotokollen hittas både på svenska och finska och ungdomsfullmäktige översätter själva allt material utan översättningstjänst, som vi hade tillgång till ännu för något år sedan

Toisena on, että Nuorisovaltuusto keskittyy erityisesti Porvoolaisten nuorten asioihin ja epäkohtiin mikäli niitä ilmenee, joten päätimme jo heti alussa että Nuorisovaltuustojenliiton toiminta ym. valtakunnallinen aktiivisuus on hieman pienenpää. Olemme kuitenkin käyneet valtakunnallisissa seminaareissa ja tapaamisissa ja noin viikko sitten olimme Rebeccan kanssa Baltic Youth konferenssissa Saksassa, jossa oli mukana nuoria seitsemästä maasta Suomen lisäksi, isäntämaa Saksasta, Liettuasta, Latviasta, Virosta, Tanskasta sekä Puolasta. Ja tosiaaan saimme kunnian yhdessä kahden Vantaalaisen nuorisovaltuuston jäsenen kanssa edustaa Suomea aivan huippu tapahtumassa viikon ajan!

Myös noin kuukausi sitten saimme Rebecan kanssa olla mukana Porvoon ystäväkunta vierailulla Hamarissa, joka oli myös aivan mieletön kokemus.

Ja täytyy sanoa, että Porvoo sai erittäin hyvää palautetta siitä, että oli ottanut konkreettisesti nuoria mukaan keskustelemaan myös nuoria koskevista asioista. Kaikki maat tosin lupasivat ottaa seuraavan kerran, kun tavataan Ruotsissa myös omia nuoriaan mukaan, joten hyvä Porvoo!

On myös hienoa tietää, että Porvoossa on aikuisia, keitä kiinnostaa nuorten mielipiteet sekä nuorten hyvinvointi. Hienoa on myös se, että Porvoon Kaupungissa on päättäjiä, keitä nuorten asiat kiinnostavat ja päättäjiä ketkä haluavat osallistaa nuoria ja tuoda nuorten asioita ja mielipiteitä silloinkin esille, kun nuoret eivät itse pysty tai tiedä miten tuoda asioita esille. Ja totuushan on se, että aikuisten ja päättäjien on helpompi lähestyä nuoria ja kysyä olisiko mahdollista tehdä yhteistyötä, kuin sen, että nuori ottaa itse päättäjään yhteyttä toki poikkeuksia löytyy, mutta omalla kohdallani on ainakin mukavampi ja helpompi ottaa yhteyttä henkilöön, jonka on jo aikaisemmin nähnyt kasvotusten. Mutta erityisesti tällä nuorisotyön viikolla haluan kiittää kaikkia Nuorisopalveluiden työntekijöitä sekä muita nuorten kanssa työskenteleviä. Ja uskon ja tiedän että meidän pitäisi useammin kiittää siitä työstä mitä te meidän vuoksemme teette.

Lopuksi haluan vielä ääneen todeta hyvän esimerkin Porvoon Nuorisopalveluiden työntekijöistä, sillä kun NuValla on suunnitteilla tapahtuma on Nuorisopalveluista heti ihmisiä auttamassa ennen kuin ehtii apua edes pyytämään ja tämä on mielestäni juuri sitä tukea jota me nuoret aikuisilta tarvitsemme.

Muistakaa, että te teette arvokasta työtä. Kiitos

Nea Hjelt
Porvoon nuorisovaltuuston pj.

Minun kokemukseni nuorisopalveluilla

Tästä se alkoi!

Olin elämäni ensimmäistä kertaa nuorisotilalla 13-vuotiaana, kun menin 7 lk:lle ja meillä oli ryhmäytyminen. Nuorisotyöntekijät kertoivat nuorisotilan toiminnasta, ja miten voisimme vaikuttaa nuorisoon liittyvissä asioissa. Sen jälkeen ”leikimme” ja samalla meistä tuli ryhmä nimeltään 7e.  Meille kerrottiin toiminnasta ja sen tärkeydestä, mutta itse en valitettavasti vielä silloin innostunut toiminnasta.

Vasta ysiluokalla kaverit raahas mut Kertsiin ja oon todella onnellinen siitä, koska Kertsistä tuli mulle toinen koti. Vietimme tilalla paljon aikaa ja teimme kaikkee mahdollista siellä. Ohjaajat tutustuivat muhun paremmin ja ne myös oppi tajuamaan millainen ilotulitusraketti olen. Aluksi en kumminkaan luottanut ohjaajiin 100 %, mutta hetken kuluttua luottamus kasvoi. Kun aloin olemaan Kertsin ”kaluste”, mua alettiin pyytämään apuohjaajaks toimintaan ja siitä vasta innostuin, kun sain olla osana sitä yhteisöä vielä enemmän.  Valitettavasti koulussa asiat alkoivat mennä huonosti, aloin lintsaamaan koulukiusaamisen vuoksi ja alkoholi valtasi elämäni. Aloin juomaan viikonloppuisin ja viikolla. Alkoholi hallitsi elämääni. Nuorisotyöntekijät kumminki huomasivat, että jotain on pielessä ja siitä alkoi yhteistyö äitini kanssa. Nuorisotyöntekijät ottivat yhteyttä vanhempiini ja tästä keskusteltiin paljon. Näiden viikkojen jälkeen sain elämäni toistaseksi raiteilleen.

Siirryin amikseen opiskelemaan painoassistentiksi, kun muualle en päässyt. Elämässäni tuolloin pyöri Kertsi, kaverit, perhe ja koulu. Vietin vapaa-aikani kaverien kanssa Kertsissä ja koulu ei maistunut. Lintsasin koulusta ja kaikki alkoi ahdistaa. Itsetuhoiset asiat alkoi pyörimään mielessä ja sen myös alkoi näkemään mun olemuksessani. En ollut niin sosiaalinen kuin ennen. Jonkun aikaan sain peiteltyä arpia käsissä, mutta nuorisotyöntekijät tajusivat, ettei kaikki ole ok. Asiasta keskusteltiin paljon, ja oltiin yhteydessä äitiini. Kaiken tuen ansiosta olen päässyt eroon itsetuhoisuudesta. 

Suurimpia asioita tapahtui keväällä 2013, kun erityisnuorisotyöntekijälle =erkkarille selvisi, ettei koulunkäyntini edisty.  Lintsasin vieläkin, kun ala ei kiinnostanut, enkä ollut tunneilla. Tämä tilanne sinä päivänä meni näin: olin välitunnilla (itse pidennetyllä) puhumassa/pelaamassa välituntipaikassa erkkarin ja muiden nuorien kanssa . Sanoin lähteväni tunnille, vaikka todellisuudessa livahdin Kertsiin, kun kello läheni yhtä. Pakenin koululta ja huomasin, että erkkari soittaa, mutta empäs sit vastannutkaan hänelle. Kyseinen erkkari oli ettimässä mua koululla ja löytäny koulunuorisotyöntekijän. Samaa aikaa olin jo mennyt Kertsiin ja rentoutunut. Ja sitte padapum, näin erkkarin ja koulunuorisotyöntekijän ovella katsellen mua.  Meinasin saada kakkahalvauksen. Erkkari tunsi mut niin hyvin, että mistä mut löytää, jos en vastaa puhelimeen. Kaiken huipuks se ties, et tahallaan en vastannut.  Siinä me sit mentiin Kertsin toimistoon ja keskusteltiin eri vaihtoehdoista. Erkkari tuki mua todenteolla niinä aikoina. Ajan kuluessa päätin hakea toiseen kouluun opiskelemaan, kun kannustuksen ja ohjauksen ansiosta tajusin mitä haluisin tehdä työkseni ja erkkari + tilatyöntekijät tuki ja autto mua jatkoa ajatellessa.

Lähdin opiskelemaan nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi Kankaanpäähän eli nuorisotyöntekijäksi. Nyt olen opiskellut sitä kohta 1,5v ja olen onnellinen koulussakävijä. Asun nyt arkipäivät Kankaanpäässä ja vklp Porvoossa. Nuorisotyö on lähellä sydäntäni ja haluan olla aina projekteissa mukana, jos vain on mahdollista. Käyn vieläkin nuorisotiloilla ja olen aktiivisesti mukana toiminnassa, jos olen Porvoossa.

Ainut, mikä näiden vuosien aikana haitannut yhteistyötä nuorisotyöntekijöiden kanssa, on ohjaajien vaihtuvuus. On vaikeaa luoda luottamussuhdetta, kun ohjaajat vaihtuvat tiuhaan. Itse kumminkin olen pienten vääntöjen jälkeen oppinut luottaa uusiinkin ohjaajiin.  

Nuorisotyö on minusta tärkeätä ja sitä tulee jatkaa jatkossakin! Nuorisotiloissa voi puhua, viettää aikaa, tavata kavereita, saada apua kouluasioissa, osallistua toimintaan esim. tapahtumissa. Työntekijät auttavat ja puuttuvat asioihin, jotta nuoret saisivat mahdollisimman parhaan tulevaisuuden. En tiedä missä olisin nyt, jos en olisi mennyt Kertsiin pakosta tai, että ohjaajat eivät olisi puuttuneet elämäntapoihini. Ehkä olisin kouluttautumaton ja olisin kotona? Ehkä olisin jatkanut itsetuhoisuutta? En onneksi tiedä, missä olisin. Pääasia, että olen tässä ja nyt. Näin jälkikäteen kiitän ohjaajia, jotka on ohjannut mua oikealle polulle ja puuttunut elämääni. :)

Kiitän ja kummarran – Sessu

Järjestötyö nuorisoyhdistyksissä

”Jos haluaa, että omalla kylällä järjestetään toimintaa, on oltava itse aktiivinen. Turha valittaa, että kukaan ei tee mitään.” Suunnilleen näin asian tiivisti Hindhår ungdomsförbundetin aktiivijäsen ja rahastonhoitaja Charlotte Holmberg, kun kysyin häneltä syitä tehdä vapaaehtoistyötä järjestössä. ”Onnistuneet tapahtumat, kuten nyt nämä skeittiparkin avajaiset, antavat niin paljon iloa itselle ja kylän lapsille, että jaksaa taas jatkaa.”

Viime viikon (18.9.) tapahtuma Hintahaarassa oli hyvä esimerkki siitä, mitä yhteistyö parhaimmillaan voi olla. Nuoret ovat vuosia toivoneet omaa skeittipaikkaa kylälle. He ovat vanhempien kannustamana myös aktiivisesti keränneet nimilistaa asian puolesta ja toimittaneet sen kaupungin liikuntapalveluille. Vaikka ehkä nuorten mielestä asia on edennyt hitaasti, niin lopputuloksena kuitenkin on hieno uusi skeittipaikka oman koulun takana, kaikkien hinthaaralaisten tavoitettavissa. Aktiivisuus siis palkittiin.

Avajaisia järjestettiin usean tahon yhteistyönä, kyläläisten aloitteesta. Tilaisuuden avasi Per Högström liikuntapalveluista. Yhdistyksistä ainakin Hem o skolan, Hinthaaran kyläyhdistys, Hinthaaran koulun kannatusyhdistys ja urheiluseura Viri olivat aktiivisesti toimineet tapahtuman järjestämiseksi. Paikalle saatiin hieno katos dj:lle ja tarjoilulle. Hyvät mainokset, herkullinen tarjoilu ja kauas kuuluva musiikki toivat paikalle lähemmäs sata eri-ikäistä lasta ja nuorta skeittivälineineen. Nuorisopalvelut järjesti paikalle dj:n ja tapahtuman pääesiintyjinä olivat Asfaltti-ihottuman nuoret.

”Uusia asioita tulee kehitellä koko ajan ja kuunnella nuorten mielipiteitä herkällä korvalla.” Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Julia Lehtonen keräsi tapahtumassa nuorten ehdotuksia siitä, mitä Hinthaarassa vielä tulisi järjestää. Nuorteniltoja on tarkoitus järjestää jatkossa Hindåsassa järjestöjen yhteistyönä noin kerran kuukaudessa.

Julia on iloinen myös uudenlaisista yhteistyöfoorumeista, joita on tähän mennessä järjestetty kolme kertaa nuorisotyötä tekeville järjestöille. ”Tapaamiset ovat olleet mukavia, ja olen saanut paljon ideoita toisilta omaan järjestötyöhöni. Verkostoituminen on tärkeää, ja on aina hienoa kuunnella, mitä muualla tehdään”, sanoo Julia. ”Kyläpäällikölle löytyy aina kyyti”, sanoi Julia, kun ihmettelin, miten hän voi asua Hinthaarassa ilman ajokorttia. Nuorisopalvelut aikoo jatkaa yhteistyöfoorumeiden järjestämistä niistä saatujen hyvien palautteiden pohjalta.

Kerkkoossa on jo pitkään tehty vahvaa yhteistyötä eri järjestöjen kesken erilaisissa tapahtumassa. Kerkkoon palveluosuuskunta on loistava esimerkki elävästä kylästä ja sen ideoista. Nuorisoseuran talo on kaikenikäisten aktiivisessa käytössä päivittäin. Nuorteniltoihin on saatu vapaaehtoisia aikuisia. ”Pitää muistaa, että jos joku pystyy olemaan paikalla vaikka vain tunnin, sekin on hieno asia. Kaikki vapaaehtoistyö on samanarvoista, uudet henkilöt ovat yhtä tärkeitä kuin konkarit. Jokainen tekee sen verran, kuin se itselle sopii.” Näin sanoi Eliisa Jäntti, joka on vastuussa Kerkkoon nuorten illoista.

Mikä saa Eliisan jaksamaan aktiivista vapaaehtoistoimintaa? ”Tässä pääsee näkemään, millaista nuorten elämä on nykyään. Ymmärrys ajan ilmiöihin lisääntyy, ja samalla omien lasten kaverit ja heidän vanhempansa tulevat tutuiksi. Kynnys ottaa yhteyttä helpottuu”, sanoo Eliisa. ”Vaikka järjestötyö joskus tuntuu myös velvollisuudelta, siitä saa niin paljon, että jaksaa jatkaa. Tietysti omalle työlleen toivoo jatkajia myös sitten, kun omat lapset ovat kasvaneet. Uusia vanhempia, jotka haluavat järjestää lapsilleen toimintaa omalla kylällä,” sanoo Kerkkoon nuorisoseuran puheenjohtaja Heli Pelkonen. ”Järjestötyössä on monenlaisia tehtäviä kahvinkeitosta ryhmien ohjaukseen, retkille osallistumisesta niiden järjestämiseen. Jokaiselle jotakin ja kaupan päälle paljon uusia ystäviä.”

Monikulttuurisuus nuorisotyössä

Monikulttuurisen nuorisotyön kehittäminen eteni Porvoon nuorisopalveluiden koordinoiman Nella-hankkeen avulla (2010-2012), jonka aikana luotiin uusia työmuotoja koulun, kodin ja vapaa-ajan välille tukemaan  maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osallistumista vapaa-ajantoimintaan. Erilaiset yhteistyömallit koulujen ja monikulttuuristen nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa jäivät elämään projektin jälkeen, ja tätä kehitystyötä jatketaan työyhteisössä suurella innolla.

Monikulttuurinen nuorisotyö on osa nuorisopalveluiden toimintasisältöä, joka käytännössä tarkoittaa maahanmuuttajanuorten kotoutumisen tukemista sekä yhtälailla suomalaisnuorten kotoutumista monimuotoiseen Suomeen. Ensi viikolla (vk 40) järjestetään kaikille Porvoon 8. luokkalaisille Pakolaisen polku- tapahtuma, jonka tavoitteena on ennakkoluulojen murtaminen sekä erilaisuuden arvostamiseen ja suvaitsevaisuuteen kannustaminen.  Tapahtumalla pyritään vaikuttamaan nuorten asenteisiin ja herättämään keskustelua mm. ulkomaalaisten asemasta yhteiskunnastamme sekä ennakkoluuloista ja niiden seurauksista. Yhdenvertaisuutta edistävillä toimenpiteillä on nuorisotyössäkin tärkeä merkitys.
(ks.http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/kohderyhmat/nuoret/nuorisopalvelut/kouluyhteistyo).

Ennakkoluuloja voimme murtaa myös välittämällä malleja toimivasta monikulttuurisuudesta, sen sijaan, että väärinkäsityksiä ylläpidettäisiin, kuten esim. mediassa joskus tapahtuu. Maahanmuutto Suomeen on ollut vähäistä muuhun läntiseen Eurooppaan verrattuna, joten monessa paikassa muualla maailmassa ollaankin jo tottuneempia kohtaamaan etnisyyden tuomaa erilaisuutta. Sanotaan, että ”mitä enemmän tunnemme eri kulttuureja ja tapoja, sitä vähemmän pidämme omiamme ainoina normaaleina ja huomaamme joustaa omistamme”. (www.yhdenvertaisuus.fi)

”Veli, oon ylpee susta, mä vannon”, kuuluu kaverillinen kannustus Gammelbackan nuorisotilan salissa, jossa pingispöydän äärelle kokoontuneet nuoret kehuvat kaveriaan hienosti onnistuneen kierrelyönnin ansiosta. Pisteitä kertyy ja kiivastahtisessa pelissä pelaajat vaihtuvat tiuhaan. Yhdessä pelaamalla opetellaan reilun pelin sääntöjä, ja kiistoja pelivuoroista syntyy aiempaa harvemmin. Nuorisotilalla kulttuurien moninaisuus luo  mahdollisuuden yhteisen tekemisen kautta syntyvään vuorovaikutukseen, erilaisuuden kohtaamiseen ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen.

Omassa työssäni arvostan mahdollisuuttani työskennellä monikulttuuristen nuorten kanssa. Olen saanut ainutlaatuisen tilaisuuden oppia ja kuulla muun muassa erilaisista kulttuurisista tavoista, juhlapäivistä, perinteistä ja ruokalajeista. On valtavan rikastuttavaa huomata kuinka monta erilaista ja oikeaa toiminta- ja olemisen tapaa maailmassa on. Nuorisotyöntekijöinä tärkeänä tehtävänämme on tukea nuorten yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia eri toimintoihin. Myönteinen, kunnioittava ja kiinnostunut suhtautuminen edesauttaa ja helpottaa ihmisten sopeutumista uudessa toimintaympäristössä. Respect.

nuorisotyöntekijä Mila 

Viisautta, ovelaa nöyryyttä ja rohkeutta

Eri-ikäisiä, pieniä aivan elämänsä alussa, hyvin vanhoja pitkän matkan kulkeneita, myös jo nuorena elämää paljon kokeneita. Erilaisuuden määrää on mahdoton ymmärtää, mutta sen myöntäminen on tavoiteltavaa. Kaikki ovat jotenkin hiukan salatustikin omiansa - me osaamme yllättää itsemmekin. Olemme vangittuna matkaan tässä kauniita asioita täynnä olevassa maailmassa. Tälle matkalle kaipaamme ja tarvitsemme toisiamme kuin valoa liikkuessamme pimeässä yössä. On Vaikeaa uskaltaa kohdata ihmisten pelot ja ahdistukset. Erityisen haastavaa on lasten ja nuorten, joskus hyvinkin vaikea ja tunteikas, nopea kasvu.

Vanhemmat ovat vahvasti haastettuina useinkin ymmällään, tämä on yhteistä matkaa ja kasvua. Kaikki kasvattajat joutuvat kohtaamaan syytöksiä, joiden avulla nuori raivaa tilaa ympärilleen. Osa syytöksistä, joita heitetään kohdattavaksi, ovat kokolailla hurjia: ”pilaat elämäni” tai ”kaikki muutkin tekevät tai saavat jotain erityisen merkittävää”. Kielen käyttö on provosoivaa, rumaa ja ylittää monia rajoja. Ilmaisee vihaa, pettymystä, syvää hämmennystä, aggressiota. Nuoret osaavat aukoa vanhempien haavoittuvat kohdat esiin. Syntyy ikäviä ahdistavia tilanteita ja ihmissuhdesolmuja. Aikuisten tehtävä on asettaa rajoja elämään, ihan turvallisuuden takia.

Ongelmana on oivaltaa, milloin tulisi vain ottaa vastaan. Järkälemäiset oikeassa olemiset eivät juurikaan saa aikaan muuta kuin mitä suuret kivet yleensä – murskaavat. Opastajina, vihjeinä siitä mitä tässä prosessissa tapahtuu, voivat olla omat tunteet. Kun tuntee tai kokee menettävänsä yhteyden, on rajalla. On tullut hetki antaa aikaa, hakea esiin hiukan kärsivällisyyttä. Tarvitsemme tukea ja voimaa lähellä olevilta, kuunnella ja ymmärtää, että kaikki mitä toisesta tulee esiin, on jotain, joka etsii vastaanottajaa. Tarvitaan viisautta, ovelaa nöyryyttä ja rohkeutta. Aseta rajaa, mutta älä loukkaa. Rajan asettamisen taito on kaikille tärkeä. Se suojaa meitä tilanteissa, joissa meille on tapahtumassa jotain, jonka haluamme välttää. Sen taidon avulla ei ole vietävissä. Elämän usko, sisäinen halu kasvaa, saa ihmisen lapset vaikka väkisin etsimään elämää, joka on oma.

Aika ratkaisee usein ongelmia. Kun rakennetaan elämästä kyllin turvallista, jotta aika voi tehdä tehtävänsä. Ajalla on monta tehtävää, sen kanssa syntyy uutta. Kun koittaa aika jolloin ilo ja kiintymys on hämmentävästi läsnä, jotenkin sinussa kiinni, paljastu. Anna kokemuksesi ja tunteittesi näkyä. Anna tilaisuus yhteiselle kokemiselle ja tie lähellesi aivan lahjaksi. Tulee hetki, jolloin siltä tieltä kuuluvat askeleet, jotka tulevat luoksesi.

Epäonnistuminen ja häpeä, pelko ovat kaikille tuttuja, mutta niitä piilotellaan. Pelko voi suojella. Epäonnistumisen pelko voi pysäyttää, jolloin ajasta tulee vihollinen. Katkeruus ja kuvitelmat menetetystä osaavat halvaannuttavasti täyttää mielen. Elämän tulisi olla lopulta täyttymystä, vastakohtana tyhjyyteen katoamiselle. Aitous on tärkeämpää kuin erilaiset roolit ja tehtävät joita meillä on. Sitä voi kasvattaa ja tarkastella vaikka illalla nukkumaan mennessä.

Päästä irti, hyppää vaikka aristaa.

Elämä täytyy elää asia kerrallaan,

tulossa ovat päivät jolloin

elämä ei enää ole lupaus

vaan taakse jäävä

tarina, kohtalo

täyttymys.

Maailmassa tapahtuu paljon asioita, joita en haluaisi nähdä, tapahtumia, jotka opettavat ja tunkevat pelkoa ihan lähelle, sisälle minuun. Matkalla on mukana ihmisiä, jotka tahtovat horjuttaa tätä minulle tärkeää elämää. Näen kuvia sodista, ihmisistä, joiden ideat ovat tappavia ja alistavia. Ja jotka uskovat olevansa oikeassa.

En tahtoisi unohtaa sitä, mikä tekee minut onnelliseksi. Ilo katoaa elämästä niin herkästi.

Juha Westerlund

Nuorisotyöntekijä, erityispalvelut

Nuoren tarina: nuorisotyön asiakkaana

Isabellan tarina

Isabella* on nyt 17-vuotias. Noin vuosi sitten Isabella tapasi nuorisotyöntekijän ensimmäisen kerran. Erityispalveluiden nuorisotyöntekijästä oli määrä tulla Isabellan uusi tukihenkilö. Isabellalla oli ollut jo pitkään kotona äidin kanssa riitaa ja erimielisyyksiä. Kahdenkeskisistä keskusteluista ei ollut tulla mitään, useimmiten kaikki päättyi huutoon ja riitelyyn. Peruskoulussa koulu ei ollut kiinnostanut vähääkään ja kuvioihin tulivat kaikennäköiset rötöstelyt. Lundi ja kaverit vetivät puoleensa. - ”Istuttiin ja juotiin mäfää, koulu ei olis voinu vähempää kiinnostaa.” Tilanne oli kriisiytynyt ja Isabella joutui muuttamaan kiireellisellä sijoituksella turvakotiin. 

Sosiaalitoimi määräsi nuorelle tukihenkilön. Isabella tapasi ensimmäistä tukihenkilöään sovitusti, mutta ei kokenut luottavansa aikuisiin ylipäätään, saatikka viranomaisiin. Sijoitukseen päätyminen teki kipeää ja syitä kotoa pois joutumiselle oli vaikeaa ymmärtää. Sosiaalityöntekijät tuntuivat Isabellan mielestä kusipäiltä eikä aitoa avoimuutta syntynyt. Isabellan kotiuduttua hän ei halunnut jatkaa sosiaalityön kautta tulleen tukihenkilön tapaamista eikä halunnut uuttakaan viranomaista elämäänsä. Tuki ensimmäisen tukihenkilön kanssa päättyi. Myöhemmin nuorisotyöntekijän kanssa keskustelussa esille nousee myös sosiaalityöntekijöiden halu auttaa nuorta, mutta rajoittamistoimenpiteiden seurauksena nuoren tunteet voivat olla tällaisia, vaikka niille tunteille ei olisikaan perustetta.

Äiti kuitenkin toivoi, että Isabella ottaisi uuden tukihenkilön ja puhuisi edes jonkun kanssa tunteistaan ja mietteistään. Äidin kanssa puhuminen ei onnistunut vieläkään. Isabella myöntyi tähän, mikäli tuki tulisi nuorisotyöstä. Nuorisotyöntekijät tuntuivat haluavan hyvää nuorelle ja ehdotettu tukihenkilö sattui olemaan jotenkin kaukaisesti Isabellalle entuudestaan tuttu. Palaverissa sosiaalitoimen ja nuorisotyöntekijän kanssa Isabella koki edelleen olevansa pakotettu uuden tukihenkilön ottamiseen. Tapaamisessa sovittiin, että nuorisotyöntekijä ja Isabella tapaavat viisi kertaa, jonka jälkeen katsotaan onko jatkolle tarvetta tai halua. 

Ensimmäisissä tapaamisissa Isabella oli vihainen ja epäluuloinen koko systeemiä kohtaan. Viiden kerran jälkeen Isabella päätti kuitenkin haluavansa jatkaa nuorisotyöntekijän tapaamista toistaiseksi. Syytä tähän hän ei osannut sanoa. Jonkin ajan jälkeen Isabella koki, että puhuminen aikuiselle alkoi tuntua luontevammalta ja helpotti oloa. Tapaamiset ovat jatkuneet tukihenkilönä toimivan nuorisotyöntekijän kanssa tähän päivään asti. Edelleen tapaamiset saattavat alkaa kiukuttelulla, mutta ”sitten ruvetaan toimii, pitää vähän näyttää mieltään ja sitten voi rentoutuu.” -Isabella sanoo. Nuorisotyöntekijä vastaa kiukuttelun olevan ihan ok. Tunteiden näyttäminen kertoo luottamuksesta.

Isabella koki huomaamattaan myös tilanteen kotona rauhoittuneen. Syytä rauhoittumiselle on vaikeaa sanoa. Nyt on poikaystävä, työ, koulu ja tukihenkilö ja enemmän ikää. Riehuminen ja rötöstely ei tunnu enää samalla tavalla kiinnostavalta. Kunnianhimo on kasvanut ja halu pärjätä elämässä omillaan on vahvistunut. Peruskoulun jälkeen Isabella pääsi opiskelemaan alaa, joka ei ollut ensimmäisenä vaihtoehtona hänen toivelistallaan. Tästä huolimatta Isabella käy koulua tunnollisesti. Peruskoulussa poissaoloja oli lukukaudessa 300, nyt niitä oli edellisenä vuonna 14. Isabella vastaa kysyttäessä, mikä tähän on syynä: ”Kun olen jotain päättänyt tehdä, teen sen myös kunnolla.” Nuorisotyöntekijä huikkaa, että on aika alkaa vähentää tapaamisia, Isabella alkaa pärjätä omillaan.

*Nuoren nimi muutettu

Nuorisotyötä ennen, nyt ja tulevaisuudessakin - Ungdomsarbete förr, nu och i framtiden

Nuorisotyötä ennen, nyt ja tulevaisuudessakin

Olen iloinen ja samalla koen suurta ammattiylpeyttä siitä, että nuorisotyö nostetaan kansallisesti esille tällä Allianssin koordinoimalla #Hupparikansan puolella teemaviikolla 29.9. – 5.10.2014.

Nuorisotyöllä on jo pitkät perinteet Suomessa. Varhaisimpia toimijoita olivat 1800-luvun lopulla kristilliset nuorisojärjestöt. Muita nuorisotyön pioneereja olivat muun muassa raittiusliikkeet ja partiojärjestö (Nuorisotiedon kirjasto).

Vuonna 1946 aloitti ensimmäinen kunnallinen päätoiminen nuorisonohjaaja työnsä Hausjärvellä (Nuorisotyön vuosikymmenet kirja). 1948 perustettiin Porvoon kaupungissa nuorisolautakunta. Nuorisokellari (silloinen nuorisotila) aloitti toimintansa vuonna 1962 Porvoossa.  Porvoon maalaiskunnassa aloitti ensimmäinen nuoriso-ohjaaja vuonna 1970. Nuorisosihteerin virat perustettiin 1973 niin Porvoon kaupungin kuin maalaiskunnan puolelle.

Työtämme ohjaa nuorisolaki.  Laki kuntien nuorisotyöhön tuli voimaan 1973. Nykyisen nuorisolain (2006) tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen.
Parhaillaan nuorisolakia uudistetaan. Tavoitteena on ajantasaistaa nuorisolain sisältöä vastaamaan nuorisotyön ja – toimen tämänhetkisiä ja tulevaisuuden tarpeita. Uusi laki astuu voimaan 2016 vuoden alussa. Saa nähdä muuttuuko laissa määritelmä nuoren iästä, kun se nyt on alle 29-vuotiaat?!

Mistä kaikesta nuorisotyöntekijöiden työ sitten koostuu? Nuorisotyöntekijän toimintakenttä on laajentunut merkittävästi. Työntekijät työskentelevät nuorisotiloissa, kouluissa, kadulla, kahviloissa, metsissä ja yhä lisääntyvässä määrin myös netissä.
Järjestämme leirejä, retkiä, kerhoja, tapahtumia, bändi-iltoja ja discoja. Pidämme teematunteja, ryhmäytymispäiviä, vanhempainiltoja sekä päivystämme kaduilla. Yksinkertaisimmillaan juttelemme, pelaamme biljardia ja pingistä, leivomme, pelaamme ja kuuntelemme. Kannustamme nuoria osallistuman sekä vaikuttamaan heidän kannaltaan tärkeisiin asioihin. Tuemme nuoria rinnalla kulkien ja saattaen, valistaen ja neuvoen sekä välillä saarnatenkin mutta kannustaen.  Ei siis voi sanoa, että työ olisi yksitoikkoista!

Tärkeimpänä työvälineenä on työntekijä itse, omana persoonanaan, omaamallaan ammattitaidollaan.  Aikuisen läsnäolo ja huomio on nuorelle tärkeää. Mielestäni jokaisella nuorella pitäisi olla ainakin yksi aikuinen henkilö vanhempien lisäksi kehen voi luottaa ja kuka on saatavilla kun aikuisen tarve iskee. Ja uskon, että nuorisotyöntekijä on monelle nuorelle juuri se aikuinen!

Sitä ei pidä unohtaa, että meidän lisäksemme, hyvässä yhteistyössä tekevät nuorisotyötä lukuiset nuoriso- liikunta – ja kulttuuriyhdistykset. Arvokasta nuorisotyötä tekevät myös kylä- ja vanhempainyhdistykset, vapaaehtoisten ylläpitämät toimintaryhmät, nuorten oma-aloitteista toimintaa unohtamatta. Tärkeää on myös yhteistyö muiden nuorten parissa toimivien aikuisten kanssa; koulujen henkilökunta, sosiaali-ja perhepalvelut sekä lukuisat muut viranomaiset.  Ilman hyvää ja rakentavaa yhteistyötä ei syntyisi hyvää nuorisotyötä tässä kaupungissa!

Muistan, kun eräs nuori nuorisotilassa kysyi työurani alussa, että missä minä olen töissä silloin kun en ole nuorisotilassa pelaamassa biljardia ja leipomassa heidän kanssaan? Niinpä niin, kyllä tämä on ihan oikea työ ja oikea ammatti! On hienoa, että ammattialan arvostus ja tunnettavuus on lisääntynyt.  Nykyään nuorisotyötä voi jo opiskella monipuolisesti useassa oppilaitoksessa Suomessa.  Nuorisotyön ammattipätevyyden voi suorittaa joko opistoasteella tai korkeakouluissa (AMK ja YAMK). Ensimmäiset koulutuksen saaneet nuorisonohjaajat valmistuivat Suomessa vuonna 1948.

Tänään Porvoon nuorisopalveluissa työskentelee minun lisäkseni 24 nuorisotyön ammattilaista eri työnkuvin. Koko sydämelläni voin sanoa, että Porvoossa työskentelee mahtavia ja osaavia Hupparikansan aikuisia, joiden kanssa on ilo työskennellä!

Nuorisotyöterveisin,

Nina Siltakorpi

Nuorisotyön koordinaattorina Porvoon kaupungin nuorisopalveluissa.

nuorisotyön koordinaattori Nina

Ungdomsarbete förr, nu och i framtiden

Jag är glad och känner samtidigt stor yrkesstolthet över att ungdomsarbetet lyfts fram på riksomfattande nivå med temaveckan #Hupparikansan puolella 29.9–5.10.2014, vilken koordineras av Allianssi.

Ungdomsarbetet har lång tradition i Finland. De tidigaste aktörerna var de kristna ungdomsföreningarna i slutet av 1800-talet. Andra pionjärer inom ungdomsarbete var bland annat nykterhetsrörelsen och scouterna (Biblioteket för ungdomsforskning).

År 1946 började den första kommunala heltidsanställda ungdomsledaren sitt arbete i Hausjärvi (boken Nuorisotyön vuosikymmenet). År 1948 inrättades en ungdomsnämnd i Borgå stad. Ungdomskällaren (den dåvarande ungdomslokalen) inledde sin verksamhet 1962. I Borgå landskommun började den första ungdomsledaren sitt arbete år 1970. År 1973 inrättades tjänster som ungdomssekreterare både i Borgå stad och i Borgå landskommun.

Vårt arbete styrs av ungdomslagen. En lag om kommunernas ungdomsarbete trädde i kraft 1973. Syftet med den nuvarande ungdomslagen (2006) är att stödja de ungas utveckling och självständighetsprocess, främja ett aktivt medborgarskap hos de unga och stärka deras sociala identitet samt förbättra de ungas uppväxt- och levnadsvillkor. Syftet ska uppnås med utgångspunkt i gemenskap, solidaritet, likställdhet och jämlikhet, kulturell mångfald och internationalism, sunda levnadsvanor samt respekt för miljön och livet.
Man håller på att revidera ungdomslagen. Målet är att uppdatera ungdomslagens innehåll så att den motsvarar de nuvarande och framtida behoven hos ungdomsarbete och ungdomsväsendet. Den nya lagen träder i kraft i början av 2016. Få se om definitionen av åldern på unga ändras i lagen, då definitionen nu är under 29-åriga?!

Vad allt hör till ungdomsarbetarnas arbete? Ungdomsarbetarens arbetsområde har utvidgats betydligt. Vi arbetar i ungdomslokaler, i skolor, på gator, i kaféer, i skogar, och i allt större utsträckning också på webben.
Vi ordnar läger, utflykter, klubbar, evenemang, bandkvällar och discon. Vi håller tematimmar, gruppbildningsdagar, föräldrakvällar och vi håller jour på gatorna. Vi gör vanliga saker som att prata, spela biljard och pingis, baka, spela och lyssna. Vi uppmuntrar unga att delta och påverka i frågor som är viktiga för dem. Vi stöder de unga genom att gå vid deras sida och följa dem, upplysa dem och ge råd till dem, ibland kanske vi tjatar men uppmuntrar också.  Man kan alltså inte säga att arbetet är enformigt!

Det viktigaste arbetsredskapet är den anställda själv, som sin egen person, med sin egen yrkeskunskap. En vuxens närvaro och uppmärksamhet är viktigt för unga. Jag tycker att alla unga borde ha åtminstone en vuxen, förutom föräldrarna, som de kan lita på och som är tillgänglig då man behöver en vuxen. Och jag tror att en ungdomsarbetare är just den vuxna för många ungdomar!

Man ska inte glömma att ungdomsarbete utförs, förutom av oss, också av många ungdoms-, idrotts- och kulturföreningar i gott samarbete. Också bya- och föräldraföreningar samt verksamhetsgrupper som ordnas av frivilliga gör ett värdefullt ungdomsarbete, för att inte glömma den verksamhet som sker på ungdomarnas eget initiativ. Viktigt är också samarbetet med andra vuxna som arbetar med unga: anställda vid skolor, social- och familjetjänster, samt åtskilliga andra myndigheter.  Utan ett bra och konstruktivt samarbete skulle det inte finnas bra ungdomsarbete i den här staden.

Jag kommer ihåg då en ung person en gång frågade av mig i en ungdomslokal, var jag jobbar då jag inte är i ungdomslokalen och spelar biljard och bakar med dem? Men det här är nog ett riktigt jobb och ett riktigt yrke! Det är fint att branschen har blivit mera känd och uppskattad. Nuförtiden kan man redan studera ungdomsarbete mångsidigt vid flera läroanstalter i Finland. Man kan få yrkeskompetens inom ungdomsarbete antingen på institutnivå eller i högskola (YH och HYH). De första utbildade ungdomsledarna fick sin examen i Finland 1948.

I dag arbetar förutom jag 24 andra professionella inom ungdomsarbete vid Borgå ungdomstjänster med olika arbetsuppgifter. Jag kan med hela mitt hjärta säga att i Borgå arbetar fantastiska och kunniga personer, som det är en glädje att arbeta med!

Hälsningar från ungdomsarbetet,

Nina Siltakorpi

ungdomsarbetskoordinator vid Borgå stads ungdomstjänster

Pelitoimintaa kehittämässä

Skibboa, Unoa, Rummikubia, Lolia, Fifaa vai jotain ihan muuta…

Porvoon nuorisopalvelut on pikkuhiljaa alkanut hyödyntämään pelitoimintaa nuorisotyön muotona suunnitelmallisemmin. Nuorisotiloilla on jo kauan ollut lauta- ja korttipelien lisäksi pelikonsoleita nuorten käytössä. Viime vuonna Verkkotyön kehittämishankkeen myötä nuorisotiloille saatiin hommattua myös peliläppärit.

Nuorisotiloilla on järjestetty viime vuosina myös erilaisia pelitapahtumia, osa niistä koko perheelle. Toiminta on ollut pelikonsoli ja lauta- ja korttipeli pohjaista. Nyt Zentrassa on järjestetty kahdet ZentraLanit. Lan-tapahtumat on järjestetty yhdessä nuorten toimintaryhmän, Porvoon Pelaajat, kanssa. Aktiiviset nuoret saivat Lan-toiminnan alulle nuorisopalveluissa! Kiitos ja kunnia siitä heille, me olemme olleet mukana mahdollistamassa toimintaa. Haaveena/suunnitelmissa on koko viikonlopun kestävät lanit Porvoossa. Tällä hetkellä etsitään sopivia tiloja ja odotellaan, että nuoret saisivat rekisteröityä oman toimintaryhmänsä. Jos olet kiinnostunut tällaisen toiminnan järjestämisestä, niin ota yhteyttä, pääset varmasti mukaan porukkaan.

Zentra-Lanit v.2013

Pelaamiseen liittyy monenlaisia lieveilmiöitä, joista varsinkin negatiiviset pääsevät usein ’’suuriin otsikoihin’’. Meidän tavoitteenamme on kuitenkin tukea tervettä ja kehittävää nuorten harrastustoimintaa, pelaamista, mahdollistamalla sitä sen eri muodoissa. Nuorisotila Zentraan on esimerkiksi valmisteilla Pelihuone,  jonne tulee näillä näkymin 2 PS3 konsolia ja yksi PS4 konsoli.  Tilassa on tarkoitus aloittaa syksyn aikana Peli-klubi toiminta, jossa kokoonnutaan yhdessä pelaamaan, keskustellaan pelaamisesta ja tehdään ehkä jopa omia pelivideoita nuorisopalveluiden Youtube-kanavaan. Lisäksi järjestämme jatkossakin pelitapahtumia, joihin vanhemmillakin on mahdollisuus osallistua. Näissä tapahtumissa pyrimme tuomaan esille pelaamiseen liittyviä hyviä puolia ja oikaisemaan vanhempien ja nuortenkin mahdollista väärää tietoa pelaamisesta. Lan-tapahtumia on myös tarkoitus järjestää jatkossakin nuorisotilalla. Myös koulujen vanhempainillat on hyvä mahdollisuus meille lisätä vanhempien tietoisuutta nuorten pelitoiminnasta.

Ideoita toiminnan ja hankintojen suhteen otetaan mielellään vastaan jatkossakin. Pelihuoneelle pitäisi myös keksiä joku mahtava nimi, ehdotuksia?

tulevan pelihuoneen maalaushommia

Nuorisotyöntekijä Miika Koistinen

https://www.facebook.com/porvoonnuorisopalvelutMiika
Nuorisotila Zentra

Maskiharjoitusta Halloweenia varten.. Creepy!

”Lapsi on terve kun se leikkii, sairas kun se ei osaa lopettaa ja nuorisotyöntekijä kun sille maksetaan siitä”.

Tämän fiksun lauseen tokaisi Teija eräänä maanantai aamupäivänä kädet ”verisinä”…….

Nuorisotiloillahan tunnetusti otetaan huomioon toiminnassa niin isänpäivät, joulut, ystävänpäivät ym. lähestyvät juhlapyhät ja tapahtumat. Aina saa miettiä päänsä puhki mitä uutta sitä keksisi vuoden mittaan, millä näitä päiviä piristäisi ja miten se näkyisi tilatyössä ja millä näiden päivien tärkeyttä korostaisimme lapsille ja nuorille. Yksi haastavimmista ja mielikuvituksellisimmista päivistä on Halloween! Siihen saa sisältymään niin paljon kaikenlaisia kauheuksia, se on se päivä vuodesta kun kaikki saavat ihan luvalla ”pelätä” ja kauhistella. Ja se on se päivä vuodesta, kun ainakin nuorisotilatyöntekijät saavat laittaa itsensä likoon oikein kunnolla!

Näin siis tänäkin vuonna. Gammelbackan Kertsiltä tuli toive saada opastusta ”feikkihaavojen” tekoon. Täällä Kevätkummun Nuokallahan tutustuimme haavojen saloihin jo viime vuonna, joten lupasimme pitää pienen opastuksen aiheesta maanantaina 8.9. Ja voi jestas sitä nuorisotyöntekijöiden riemua, kun rumia ja ällöttäviä haavoja rupesi syntymään! Harjoittelijamme Sessu tosin innostui ehkä vähän liikaakin tekoverellä läträämisestä ja onnistui siinä tohinassa riistämään Suskilta käsikarvatkin :D

Usein kuulee jonkun työntekijän tokaisevan huonosti nukutun yönjälkeen ” Mä oon ihan zombie” ja nyt opituilla taidoilla voidaan syksyn Halloween juhlissa todellakin olla zombeina koko porukka!

Syksyn selkäpiitäkarmivia Halloween-juhlia suunnitellaan Nuokalla ainakin jo ahkerasti. Aiheesta innostuneita nuoria tarvitaan suunnittelu-ja toteutusporukkaan. Mikäli joku tuntee aiheen omakseen niin kannattaa olla yhteydessä nuorisotiloille!

Rupia rapsutellen Satu

Ps. Halloween Discot
Kertsissä ke 29.10. klo 18-20.30
Nuokalla pe 31.10 klo 18-21

Nuvan ystäväkuntavierailu Norjassa

Ystäväkuntavierailu 31.8-3.9.2014

Hamar, Norja

Maanantai 1.9.2014


Aamupäivämme alkoi luennoilla, jossa tapasimme kaikki Norjan,
Tanskan, Ruotsin, Islannin sekä Suomen edustajat.
 9.15 oli ensimmäinen luento, jonka piti Bo Könberg Ruotsista,
liittyi Pohjoismaiden terveydenhuoltoon. Luennon aikana
 vertailtiin Pohjoismaiden askukkaiden terveydentilaa sekä eläke-
ja sairaseläkeikää ja paljon muuta.



10.00 alkoi Une Tagenin pitämä luento liittyen hyvinvointiteknologian rooliin terveydenhuollossa. Luento antoi mielenkiintoisen näkökulman siihen miten tätä osaa terveydenhuollosta on kehitetty Norjassa.
11.00 Pääsimme lähtemään paikalliseen kouluun oppaamme kanssa kävelimme kaupungin läpi ja matkalla näimme ja saimme kuulla kaupungista asukkan näkökulmasta saimme myös tietoa ala-asteesta, jonka oppilaat ovat 6-13 vuotiaita ja Norjassa siis myös esikoulu lasketaan mukaan koululuokaksi.


Matkamme päätepysäkki oli yläkoulua ja lukiota vastaava koulu, jossa oli huimat 1300 oppilasta. Saimme nauttia Norjalaisesta koululounaasta, joka maksoi 40kr. Pääsimme istumaan koulunoppilaiden kanssa samaan pöytään ja keskustelimmekin kouluruoasta, opiskelusta, sosiaalisesta mediasta ja paikallisista nähtävyyksistä. Meitä tietenkin eniten yllätti ja ihmetytti maksullinen kouluruoka ja heitä taas meidän ilmainen kouluruoka. Ruokailuhetki oppilaiden kanssa meni nopeasti ja oli varmasti yksi reissumme antoisimpia hetkiä.

 Ruokailun jälkeen esitteli opettaja lyhyesti meille palan suuresta koulusta. Oli hienoa huomata, että noin 1300 oppilasta 180 opettajaa + tietenkin suuri henkilökunta tulivat niin hyvin toimeen ja tunnelma koulussa oli erittäin mielyttävä ja kaikki toimi ja kaaoksesta ei ollut minkäänlaisia merkkejä. Tilat olivat modernit, puhtaat ja avarat, tilaa oli siis kaikille tarpeeksi.


12.45 meidät saatettiin MAXI-ostoskeskukselle josta suunnistimme takaisin Hotellille ja seuraavaan työryhmään. Työryhmässä keskityttiin nimenomaan nuoriin ja Nuorisovaltuustoihin, joten se oli varmasti meille yksi antoisimmista työryhmistä. Norjaa, ruotsia, suomea ,tanskaa ja välillä islantia siinähän me sitten keskusteltiin jokainen omalla äidinkielellään tosin suomea ei puhuttu. Työryhmät olivat hyvin antoisia ja totesimme, että Porvoon tapa toimia nuorten ja Porvoon Nuorisovaltuuston kanssa on paljon edellä muita maita. Erityisesti Nuorisovaltuuston vaikutusmahdollisuudet ja toiminta on paljon edellä muita Pohjoismaita, joka on tietenkin ilo huomata. Erityisesti se, että Porvoossa Kaupunki osallistaa nuoria ja yhteistyökanavat on avattu ja niitä käytetään erosi suuresti muiden maiden toimintaan. Saimme siitä erityisen paljon kehuja ja toki kerroimme avoimesti toimintatavastamme, miten Nuorisovaltuustoon päästään mukaan ja mitä asioita käsittelemme kokouksissamme sekä muita tärkeitä asioita. Oli hienoa huomata, että myös muut maat pitävät hienona sitä, että Porvoo on antanut nuorille mahdollisuuden esimerkiksi lautakunta- ja työryhmä paikkojen merkeissä. Ja monet totesivat jopa ääneen, että näin asioiden kuuluisi olla heidänkin maassaan tai kaupungissa.

19.00 Menimme ystäväkuntien yhteiselle illalliselle, jota ennen meillä oli ollut muutama tunti vapaa-aikaa jolloin kiertelimme hieman Hamarissa ja tutustuimme ihanaan kaupunkiin. Illallisella sai Porvoo paljon kehuja siitä, että oli konkreettisesti ottanut nuoria mukaan ja heidän sanojensa mukaan kahden vuoden kuluttua tulee varmasti kaikilla muillakin olemaan nuoria mukana, joten meitä, porvoolaisia pidettiin edelläkävijöinä ja saimme siitä erityiskiitoksen. Illallinen eteni mukavassa juttu seurassa eri ystäväkuntien edustajien kanssa. Illallisella oli myös vahvasti edustettuina Pohjola- Norden yhdistys, joka kertoi, että heidän toiminnassa on suuri pula nuorista ja, että alle 30-vuotiaita ei juurikaan heidän toiminnassaan ole mukana. Toivomme tietenkin, että yhdistys saisi toimintaansa mukaan myös hieman nuorempia saadakseen uusia raikkaita ideoita ja toimintatapoja ja, että iäkkäämmät taitajat voisivat jättää yhdistyksen turvallisin mielin nuorten hoidettavaksi.

Tiistai 2.9.2014
Aamumme alkoi taas luennolla tulevasta kaupunkikierroksesta, jonka jälkeen lähdimme kaupunkikierokselle ihanaan Hamariin. Upea kaupunki, jolla on värikas historia. Kierroksen jälkeen pääsimme tutustumaan upouuteen Kulttuuritaloon, joka oli moderni ja erittäin fiksusti suunniteltu. Kulttuuritalossa yhdistyi niin kirjasto, teatteri, elokuvateatteri, kuin myös musiikki- ja taideopetus unohtamatta ravintolaa, jossa söimme herkullisen lounaan. 

kulttuuritalo

Lounaan jälkeen saimme me nuorisovaltuuston edustajat erityiskohtelua, sillä pääsimme yksityiselle kaupunkikierrokselle paikallisen herran kanssa, joka sisälsi rutkasti tietoa kaupungista. Ensimmäisenä päsimme tutustumaan suureen halliin Vikingaskipeniin, jossa järjestettiin vuonna 1994 Talvi Olympialaiset. Saimme kuulla hallin historiaa sekä kuulla hallintoiminnasta ja lähtiessämme saimme aivan ihanat pipot, jotka ovat meillä parhaillaankin päässä.

Olympialaishallin jälkeen pääsimme tutustumaan Hamarin uimahalliin. Uimahallissa saimme yksityiskierrosen ja laajan kattauksen tietoa. Uimahallissa oltiin myös yhditetty saman katon alle niin itseuimahalli , spa-osasto, kuntosali, sekä fysioterapian vastaanotto. Saimme myös kuulla, että fysioterapeutit käyttävät uimahallin ja kuntosalin tiloja kuntoutuksista. Uimahallin kävijämäärä oli myös huomattava. Noin 1000 kävijää päivässä ja 390 000 vuodessa, joten uimahallia tosiaan käytetään.

Uimahallin jälkeen lähdimme kukkulalle, josta näki koko Hamarin kaupunkialueen hieman toisenlaisesta kulmasta. Viimeisimpänä, muttei kuitenkaan vähäisimpänä pääsimme vielä käymään yhdessä Hamarin jäähallissa, jossa tuolloin parhaillaankin pelasivat pojat jääkiekkoa.

Kaikkien edellä mainittujen paikkojen jälkeen saimme vielä kyydin paikalliseen ostoskeskukseen, jossa vietimme muutaman tunnin vapaa-ajastamme. Palatessamme hotellille päätimme koittaa paikallista bussia ja pääsimme perille. Kannattaa toki ottaa huomioon, että muutaman pysäkin matka (noin 2km) maksoi 35kr, joten aivan ilmaista ei ole julkisilla liikkuminen Hamarissakaan.

Illan päätteeksi menimme vielä hienolle illalliselle mitä upeimmassa seurassa. Rakentavaa keskustelua, hyvää ruokaa, mukavia ihmisiä, siihen oli hyvä lopettaa hieno, kokemuksia ja oppeja sisältävä Hamarin ystäväkuntien vierailu.


Lopuksi pitää vielä nostaa esille, että Porvoo oli ainut kaupunki viidestä, joka oli ottanut nuoret mukaan vierailulle ja sitä pidettiin ainoastaan positiivisena asiana ja kaikki kunnat ja kaupungit vakuuttivat, että kahden vuoden kuluttua kaikilla mailla on mukanaan vähintään 2 nuorta, mikä on tietenkin hienoa. Totuus on kuitenkin se, että jonkun pitää tehdä aloite ja ottaa seensimmäinen askel ja tällä kertaa se oli Porvoo, mikä meistä on tietenkin loistavaa.

Matka on nyt ohi ja kokemuksena näin nuoren näkökulmasta oli matka aivan uskomaton. Lämmin vastaanotto, rakentavaa keskustelua, hienoja ihmisä ja ideoita sekä rutkasti kontakteja, joita pystymme toivottavasti hyödyntämään Porvoossa.


Rebecca Olin & Nea Hjelt